Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Swazimaa: Mitä tänään syödään? - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutiset maittain A-Z

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 21.12.2010

Swazimaa: Mitä tänään syödään?

Swazimaalaisetkin marjastajat ja sienestävät. Ja kaurapuuro valmistetaan maissista.

John saa ruokansa nykyään omasta puutarhasta. Kuva: Eeva SuhonenJohn saa ruokansa nykyään omasta puutarhasta. Kuva: Eeva Suhonen

Elokuisen Swazimaan luonto on heräämässä talviuniltaan. 62-vuotias eläkkeellä oleva John seisoo puutarhassaan, joka aloitettu yhdessä paikallisen Punaisen Ristin kanssa. Johnilla ja vaimolla on hi-virus. Kasvitarha monipuolistaa ruokavaliota ja helpottaa lääkkeiden aiheuttamia vatsavaivoja.

”Ennen kuin pääsimme projektiin, keräsimme villejä vihanneksia ja muuta syötävää ruuaksi. Erityisesti näin teimme kesäaikaan. Metsästä toimme villejä hedelmiä ja marjoja”, kertoilee John.

Jonkinmoisena maatilantyttärenä mielenkiintoni herää. Mitä kaikkea suuhunpantavaa löytyykään Swazimaan luonnosta?

Sieltä löytyy muun muassa karhunvatukkaa ja guavaa. Sitten John luettelee nimiä ja kasveja, joille ei löydy suomenkielistä nimeä: water berries, black jack…

En ole varma, unohtuiko listasta villi okra ja villit eläimet, enkä tullut kysyneeksi, mitä sieniä he syövät – syövät niitä kuitenkin. Mutta John ja hänen suuri perheensä tuntuvat tuntevan nurkkakunnat ja paikat, joista luonnonantimia löytyy.

Aloe veraa pataan

Myöhemmin kurvaan lyhytkasvuisen 60-vuotiaan Antonin maille. Hän johdattaa puoliksi luhistumaisillaan olevan yksihuoneisen mökkinsä eteen. Kurkistan pimeään huoneeseen, ja pian Anton kantaa talonsa ainoaa kunnon istuinta rupattelutuokiota varten.

”Olen syntynyt täällä ja kaikki sukulaiseni ovat kuolleet. Vanhempani olivat vanhoja eikä minulla ole sisaruksia. Vaimoni jätti minut yksin kauan aikaa sitten”, kertoo Anton. Vieressä kuitenkin asuu sukulaisiksi luokiteltavia naapureita.

Anton ja kitkerät aloepadat, kuva: Eeva SuhonenAnton ja kitkerät aloepadat, kuva: Eeva Suhonen

Antonille on myös tulossa puutarha, mutta siitä puuttuu vielä aitaa. Puuta ei ole helppo saada Swazimaassa, ja se on kallista.

”Tällä hetkellä kasvatan maissia ja paimennan naapurin karjaa. Saan siitä kesäisin 24 euron tulot kuukaudessa.”

Kun kysyn, mitä hän syö, hän vastaa arvoituksellinen ilme kasvoillaan: Joskus en mitään.

Sitten Anton innostuu: ”Teen ruokani itse. Jos ei ole mitään, etsin metsästä aloe veraa ja teen siitä lisuketta maissipuurolle.”

Anton menee takaisin majaansa ja palaa pian kahden mustan kattilan kanssa. Aloe vera kattilassa näyttää ihan vihannespadalta. Anton sanoo, että näillä eväillä hän pärjää yli talven, jolloin ei ole paljon vihanneksia saatavilla.

”Aloe vera on hieman katkeraa. Joskus lisään siihen muita vihanneksia tai jos minulla on rahaa, ostan pähkinöitä lievittääkseni kitkerää makua”, arvioi hän suuhunsa pistämäänsä palaa. Kertakokkauksella Anton valmistaa ruuan jopa viideksi päiväksi.

Eeva Suhonen

Kirjoittaja on kehityskysymyksiin perehtynyt viestintäalan asiantuntija. 

Global.finlandissa kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Päivitetty 21.12.2010


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi