Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Kalakukkoja ja vesiviljelyä: Kirgisialaiset kalatalousopissa Itä-Suomessa - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutiset maittain A-Z

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 16.11.2010

Kalakukkoja ja vesiviljelyä: Kirgisialaiset kalatalousopissa Itä-Suomessa

Suomen ja Kirgisian yhteinen kalataloushanke tähtää parempaan ruokaturvaan ja työllisyyteen Kirgisiassa.

Viisi nuorta on kumartunut ihmettelemään jäämurskassa makaavaa litteää kalaa. Tiskin takana essuun pukeutunut nainen yrittää muistella, mikä on kampela venäjäksi.

”Paljonko tämä maksaa kilolta? Mistä se on pyydetty? Mitä siitä voi valmistaa?” Kysymyksiä satelee nopeammin kuin myyjä ehtii vastata, kun kirgisialaiset kalataloudenopiskelijat pääsevät tutustumaan Hakaniemen hallin kalatiskien tarjontaan.

Kirgisialaisopiskelijat kalatiskillä. Kuva: Laura RantanenTöölön Kalan myyjä kertoo kirgisialaisopiskelijoille kampelan alkuperästä. Kuva: Laura Rantanen

Opiskelijat ovat vain vierailulla Helsingissä, sillä heidän tämänhetkinen kotinsa on Kuopiossa.

Suomi ja Kirgisia aloittivat toukokuussa 2009 Kirgisian kalasektorin kehittämiseen tähtäävän hankkeen. Hanke on osa Laajemman Euroopan aloitetta, jolla vahvistetaan Suomen tekemää kehitysyhteistyötä Keski-Aasiassa, Itä-Euroopassa ja Etelä-Kaukasiassa.

YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön FAOn toteuttamassa kalasektorin hankkeessa hyödynnetään suomalaista osaamista muun muassa kouluttamalla viisi kirgisialaista opiskelijaa kalatalouden maisteriohjelmassa Itä-Suomen yliopistossa.

Opiskelijat saapuivat Suomeen viime helmikuussa ja heidän on tarkoitus valmistua marraskuuhun 2011 mennessä.

Suomessa on hyvä opiskella

Salamat välkkyvät, kun opiskelijat räpsivät kuvia vitriinien takana lepäävistä lohista, siioista, kuhista ja silakoista. Nuoret eivät lakkaa päivittelemästä kalojen kupeissa olevia hintalappuja. ”Miten kala voi maksaa noin paljon?”

Suomessa on kaikki kallista, mutta kirgiisit ovat silti tyytyväisiä opiskeluun ja asumiseen täällä.

Aibek Alyshbaev, kuva: Laura RantanenAibek Alyšbaev kyselee kaikesta mahdollisesta kalaan liittyvästä. Hän haluaa hyödyntää Suomessa oppimiaan asioita kotimaassaan. Kuva: Laura Rantanen

”Meillä on Kuopiossa todella hyvät opiskeluolosuhteet ja -välineet. Kaikki toimii, nopeaa internet-yhteyttä myöten. Omissa yliopistoissamme kaikki on peräisin neuvostoajalta. Täällä olemme lyhyessä ajassa tehneet ja oppineet paljon”, Igor Kits kertoo.

Opiskelijat ovat olleet työharjoittelussa kalantuotanto- ja tutkimuslaitoksissa, joissa he ovat muun muassa oppineet tekemään kalafileitä sekä suolaamaan ja savustamaan kalaa.

He ovat myös nähneet, miten kalanviljely käytännössä toimii - miten kaloja ruokitaan ja poikasia tuotetaan.

Opiskelijoiden ohjaajana toimivan Roseanna Avennon mukaan kirgisialaisten opinnot ovat sujuneet olosuhteisiin nähden hyvin. Kenelläkään opiskelijoista ei ollut takanaan kala-alan opintoja, mutta neljä viidestä oli Kirgisiassa opiskellut elintarvikealaa.

”Alussa opiskelijoiden heikko englannin taito hankaloitti asioita, mutta edistystä on tapahtunut paljon. Heille on annettu lisää kielitunteja, joiden seurauksena jokainen on petrannut.”

Kieliongelmien takia kirgisialaisten opinnot ovat olleet tavallista käytännönläheisempiä. Se on vaatinut paljon lisäjärjestelyjä.

”Olemme saaneet paljon apua paikallisilta yrityksiltä ja entisiltä opiskelijoilta. Ilman yhteistyökumppaneiden hyvää tahtoa tämä ei olisi onnistunut”, Avento sanoo.

Opit käyttöön kotimaassa

Kirgisia on Tadžikistanin ohella Keski-Aasian köyhin valtio, joka on hauras niin poliittisesti kuin taloudellisestikin. Suomen ja Kirgisian välisen hankkeen tavoitteena on parantaa kalasektorin toimintaa, jotta se pystyisi lisäämään ruuantuotantoa erityisesti maaseudun vähätuloiselle väestölle ja parantamaan työllisyyttä luonnon kannalta kestävästi.

Hanke hyödyttää Kirgisian maatalousministeriön kalastusosaston lisäksi pienituloisia kalastajia ja vesiviljelyssä toimivia pieniä yrityksiä sekä kalakaupan ja kalatuotteiden markkinoinnin parissa työskenteleviä.

Ryhdikkääseen villakangastakkiin pukeutunut Aibek Alyšbaev kuuntelee tarkkaan, kun Ekströmin kalapuodin myyjä kertoo jäissä lepäävän kirkkaanpunaisen kirjolohen alkuperästä. Muistilehtiön sivu täyttyy nopeasti.

Ainura Arykova kalavitriinin edessä. Kuva: Laura RantanenAinura Arykova (vas.) ja Aibek Alyšbaev katselevat Hakaniemen hallin kala- ja leivostarjontaa. Kuva: Laura Rantanen

”Tavoitteenani on päästä työhön, jossa voin hyödyntää täällä opittuja taitoja. Me kaikki haluamme työskennellä Kirgisiassa, auttaa kotimaatamme”, Alyšbaev sanoo.

Bermet Tažiboeva vahvistaa Alyshbaevin viestin.

”Kirgisiassa kala-ala ei ole kehittynyt, mutta sillä on paljon mahdollisuuksia. Haluan tehdä jotain maani kehittämiseksi, ja siksi halusin osallistua tähän hankkeeseen. Me kaikki olemme hyvin onnekkaita, että olemme täällä. En sano, että alussa oli helppoa, mutta me olemme olleet erityisen onnekkaita myös opettajien kanssa. He ovat aina auttaneet”, Tažiboeva sanoo.

Roseanna Avennon mukaan opiskelijoiden piti lähteä takaisin Kirgisiaan kirjoittamaan graduaan alun perin jo joulukuussa, mutta suunnitelma todennäköisesti muuttuu, sillä Kirgisiassa heille ei olisi tarjolla pätevää graduohjausta ja tutkimusvälineitä. Lisäksi heiltä puuttuu joitain opintoja.

Keväällä ja kesän alussa opintoja viivästyttivät Kirgisiassa sattuneet väkivaltaisuudet, jotka aiheuttivat paljon huolta opiskelijoissa.

Silti Avento on ylpeä opiskelijoistaan.

”He ovat tehneet pitkää päivää. He miettivät koko ajan, miten heidän oppimaansa voisi soveltaa kotona Kirgisiassa. He ovat täynnä ideoita.”

Ainura Arykovaa naurattaa, kun hän näkee vitriinissä pullean kalakukon. Hän on jokin aika sitten tehnyt samanlaisen.

”Olemme oppineet paljon myös suomalaisesta kulttuurista”, Arykova sanoo hymyillen.

Laura Rantanen

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Tämä dokumentti

Päivitetty 16.11.2010


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi