Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Dakarilaislähiö kyllästyi jätteisiin - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutiset maittain A-Z

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 11.10.2010

Dakarilaislähiö kyllästyi jätteisiin

Senegalin pääkaupungin Dakarin kadun varsia ja pitkiä hiekkarantoja peittää jätekerros. Jäte on yksi Dakarin lähiöiden suurimmista ongelmista, mutta siitä ei voi syyttää vain köyhien lähiöiden asukkaita.

”Julkinen jätehuolto ei toimi. Usein roska-autoa ei kuulu yli viikkoon eikä meillä ole muuta vaihtoehtoa kuin pitää jätteet joko kotona haisemassa ja keräämässä taudinaiheuttajia tai viedä ne parhaaksi katsomaksemme paikkaan. Toiset kaivavat hiekkaan kuoppia, toiset kaatavat jäteastiansa tyhjille tonteille”, kertoo Santhiabassa asuva Babacar Mbaye, joka johtaa lähiössä toimivaa senegalilais-suomalaista kulttuurikeskusta Sunu Keriä.

Toimimattoman jätehuollon takia erilaiset taudit ovat lisääntyneet.

Santhibian jäteauto ensimmäisellä kierroksellaan. Kuva: Minna Maija Lappalainen / Turun TaiteilijaseuraSanthibian jäteauto ensimmäisellä kierroksellaan. Kuva: Minna Maija Lappalainen / Turun Taiteilijaseura

Esimerkiksi malariaa esiintyy nykyisin myös kuivana kautena ja tauteja levittäviä rottia on aiempaa enemmän. Myös tulvat ovat yleistyneet ja pahentuneet, sillä maahan kaivettu muovijäte estää veden imeytymisen.

Lisäksi Santhiabaan niin kuin muuallekin yli kahden miljoonan asukkaan Dakariin on syntynyt laittomia kaatopaikkoja.

Minna-Maija Lappalainen Sunu Kerin toimintaa tukevasta Turun taiteilijaseurasta valittaa, että joka paikassa lojuvat jätekasat vaikuttavat yleiseen ilmapiiriin ja antavat alueesta köyhän ja kurjan vaikutelman, mikä ei kannusta yrittämään.

”Lisäksi huumekauppiaat ja muut rikolliset majailevat alueen suurimmalla laittomalla kaatopaikalla. Se aiheuttaa levottomuutta ja lisää kaikenlaista rikollisuutta.”

Vihdoin oma jäteauto

Pari vuotta sitten Santhiabassa kyllästyttiin jäteauton ainaiseen odotteluun ja jätteiden aiheuttamiin ongelmiin ja kortteliin päätettiin hankkia oma roska-auto. Rahoitus hankkeeseen saatiin Suomen ulkoministeriöltä ja Turun taitelijaseuralta. Pitkän odottelun ja paperisodan jälkeen auto teki ensimmäisen kierroksensa muutama viikko sitten.

”Tämä ei tietenkään ratkaise kaikkia ongelmia. Ongelmajäte on jatkossakin ongelma, sillä se on vietävä tavalliselle kaatopaikalle, mutta ainakaan se ei ole siellä, missä ihmiset asuvat ja lapset leikkivät”, Lappalainen pohtii.

Nyt Mbaye ja viisi muuta korttelissa asuvaa nuorta miestä vievät alueen roskat muutaman kerran viikossa Dakarin ainoalle varsinaiselle kaatopaikalle parinkymmenen kilometrin päähän Santhiabasta. Kesän aikana samat miehet kiersivät alueen talouksissa jakamassa kannellisia roskapönttöjä ja kertomassa keräyksen alkamisesta. Asukkaat olivat innoissaan

”Jätteiden kaatamista korttelin alueelle ei enää suvaita”, Mbaye kertoo.

Lajittelu mukaan

Senegalissa jätteitä ei juuri lajitella, mutta Mbaye toivoo, että ainakaan kaikkia Santhiaban jätteitä ei enää muutaman vuoden päästä tarvitsisi rahdata sekaisin samalle kaatopaikalle.

Sunu Ker suunnittelee, että jo ensi vuonna korttelissa aloitettaisiin paperin ja pahvin ja myöhemmin vielä metallin ja muovipussien kerääminen. Paperista on tarkoitus tehdä keskuksessa kierrätyspaperia ja muusta jätteestä keskus kannustaa paikallisia taiteilijoita luomaan erilaisia tuotteita.

”Ensin täytyy kuitenkin saada tämä jätteenkeräys kunnolla käyntiin, Mbaye toteaa.

Myös Grand Yoffin pormestari, jonka hallinnoimaan alueeseen Santhiabakin kuuluu, on ollut kiinnostunut hankkeesta ja ilmoittanut, että jos kaikki sujuu hyvin, santhiabalaisten esimerkillä voidaan jatkossa ehkä kehittää muunkin lähialueen jätehuoltoa.

”Grand Yoff on suuri alue. Ehkä tämä esimerkki tosiaan innostaa muitakin”, Mbaye toivoo.

Mitä maksoi?

  • Kuorma-auto maksoi runsaat 20 000 euroa, jonka lisäksi sen käyttöön saaminen on vaatinut paljon erilaisia maksuja.
  • Jätteen kerääjien suojavarusteisiin, työkaluihin ja rokotuksiin sekä asukkaiden osittain itse maksamiin roska-astioihin kului noin 2 000 euroa.
  • Jatkossa kuluja aiheuttavat palkat, polttoaine, kaatopaikkamaksut ja auton mahdollinen korjaus.

 

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Tämä dokumentti

Päivitetty 11.10.2010


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi