Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Japani ryhdistää kehitysyhteistyötään - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutiset maittain A-Z

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 23.9.2010

NAAPURIAPUA

Japani ryhdistää kehitysyhteistyötään

Japani ilmoitti kesäkuun lopulla uudistavansa kehitysyhteistyön peruskirjan. Se korvaa asiakirjan vuodelta 2003. Uudistustyötä on valmistellut ulkoasiainministeriön työryhmä.

Muistiossaan työryhmä nostaa ykköstehtäväksi köyhyyden vähentämisen, jota Japanin on toteutettava osallistumalla YK:n vuosituhattavoitteiden saavuttamiseen. Japani on suhtautunut vuosituhattavoitteisiin useimpia muita vauraita maita varovaisemmin. 

Lisäksi työryhmä ehdottaa investoimista rauhaan ja talouskasvuun, joka huomioi kestävän kehityksen vaatimukset. Japani on tukenut jo pitkään taloudellisten perusrakenteiden kehittämistä. Uudessa linjauksessa korostuvat myös ilmaston- ja muu ympäristönsuojelu.

Huolestuttavaa on se, ettei muistiossa painoteta sitoutumista kehitysyhteistyön määrärahojen lisäämiseen. Vielä kymmenen vuotta sitten Japani oli suurin virallisen kehitysavun antajamaa. Nyt se on viidenneksi suurin. Japanin kehitysyhteistyömäärärahojen osuus bruttokansantulosta oli viime vuonna 0,18 prosenttia, ja tuloksellaan se oli kolmanneksi heikoin OECD-maa. Viime vuosina Japanin määrärahat ovat olleet reaaliarvoltaan pienemmät kuin 1990-luvulla.

Työryhmä ehdottaa, että kehitysyhteistyötä rahoitettaisiin uusin keinoin. Esimerkkinä mainitaan Ranskan ja Etelä-Korean lentolippuvero.

Lisää suosiota

Tahmeaa kehitystä selittää se, etteivät japanilaiset juurikaan perusta kehitysyhteistyöstä.

”Suhde kehitysyhteistyöhön on hyvin vaikea. Apubudjettia todennäköisesti supistetaan entisestään, kun ongelmat Japanin valtiontaloudessa ja kotimaisten velkojen hoidossa pahenevat. Kansalaisten tuki kehitysyhteistyölle on laskenut vuosia skandaaliraporttien takia.”

Näin toteaa apulaisprofessori Maria Toyoda Center for Strategic and International Studies -laitoksen huhtikuisessa julkaisussa.

Valmisteilla oleva peruskirja etsii keinoja kehitysyhteistyön suosion lisäämiseksi. Japanin kehitysyhteistyötä halutaan tehdä tunnetuksi kansalaisten keskuudessa, ja muun muassa opettajia houkutellaan tutustumaan kehitysyhteistyöhön.

Myös kansalaisjärjestöille pitäisi löytyä merkittävämpi rooli kehitysyhteistyössä, työryhmä suosittelee. Järjestöjen kehitysyhteistyötä on tuettava laajemmin, ja lisäksi kehitysyhteistyön osaajia on kierrätettävä järjestöjen sekä ulkoministeriön ja Jican eli kehitysyhteistyötoiminnan keskeisen organisaation välillä.

Kahdenkeskistä työtä

Japani on suhtautunut kitsaasti monenkeskiseen kehitysyhteistyöhön. Vuosina 2004−2008 kuudesosa määrärahoista ohjattiin monenkeskisille tahoille. Yli 40 prosenttia siitä meni Maailmanpankille ja sen hallitsemille elimille. YK-järjestöistä eniten japanilaisrahoitusta on saanut kehitysohjelma UNDP.

Japani on käyttänyt korvamerkintää laajemmin kuin useimmat muut maat myöntäessään varoja monenkeskisille elimille. Sama suuntaus näkyy myös avun epätavallisen vahvassa sitomisessa Japanin omiin tuotteisiin ja palveluihin. Vuonna 2008 japanilaishankintoihin sidotun avun osuus oli 16 prosenttia. OECD:n kehitysyhteistyökomitea DAC arvosteli siitä Japania kesäkuun puolivälissä, jolloin se julkaisi Japanin kehitysavun kokonaisarvion.

Japani on vuosittain antanut kahdenvälistä kehitysapua yli 140 maahan. DAC:n raportin mukaan Japani ei aio supistaa kohdemaiden määrää.

Vajaa puolet määrärahoista on mennyt kymmenelle suurimmalle vastaanottajamaalle, valtaosin Aasiaan. Vuonna 2008 eniten teknistä apua sai Kiina, lahja-apua Afganistan ja laina-apua Intia. Kun kaikki apu lasketaan yhteen, muhkein summa kului Vietnamin tukemiseen.

Aasian maiden osuus oli vuosina 2004−2008 lähes kaksi kertaa suurempi kuin DAC-mailla keskimäärin. Afrikan ja Latinalaisen Amerikan maiden osuus oli vastaavasti pienempi. 

Myös mittava lainananto kuuluu Japanin kehitysyhteistyöhön. Toissa vuonna lähes puolet kahdenvälisen avun määrärahoista koostui lainoista.

Humanitaarisen avun osuus on ollut pieni kehitysyhteistyön budjetissa. Vuonna 2008 se oli 1,6 prosenttia, kun DAC-maiden keskiarvo oli 7 prosenttia. Japanin humanitaarisen avun suuruus on tosin vaihdellut, koska se on myöntänyt lisäbudjeteilla huomattavia summia muiden muassa Intian valtameren tsunamin ja Kashmirin alueen maanjäristyksen uhrien hyväksi ja tuhojen korjaamiseen vuosina 2004−2005.

DAC:n arvio Japanin kehitysyhteistyöstä on kriittinen. DAC kehottaa Japania esittämään yhteistyönsä menettelytavat kirjallisesti ja yhdenmukaistamaan toimintapansa. DAC suosittelee myös Japania asettamaan kehitysyhteistyölleen mitattavia tavoitteita.

Juhani Artto

(Kehitys-Utveckling 3.2010)

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Päivitetty 23.9.2010


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi