Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Etelä-Afrikka: Ihmiskauppa on modernia orjakauppaa - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutiset maittain A-Z

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 6.9.2010

Etelä-Afrikka: Ihmiskauppa on modernia orjakauppaa

Ihmiskauppa rehottaa Eteläisessä Afrikassa, jossa maiden rajojen yli salakuljetetaan vuosittain tuhansia uhreja.

Nuori eteläafrikkalainen tyttö saa au pair -paikan Amerikasta. Tyttö lentää Amerikkaan, jossa työnkuva paljastuu prostituutioksi ja au pair -perhe ihmiskauppiaiksi.  Juttu eteläafrikkalaisessa sanomalehdessä kertoo karua tarinaa ihmiskaupan monista eri muodoista.

Richenda Herandien ja Mari Lotvonen, Hope Africa, kuva: Laura MeriläinenRichenda Herandien ja Maria Lotvonen Koulutuksen jälkeen ihmiset tunnistavat paremmin ihmiskaupan hälytysmerkit, sanovat Richenda Herandien ja Maria Lotvonen. Kuva: Laura Meriläinen

Tällaiset tarinat ovat arkipäivää Etelä-Afrikassa, jossa ihmiskauppa rehottaa. Etelä-Afrikka ei ole pelkästään ihmiskaupan lähtömaa, vaan se toimii myös kansainvälisten ihmiskauppiaiden läpikulku- ja kohdemaana. Kansainvälinen siirtolaisjärjestö (IOM) arvioi, että vuosittain noin tuhat naista päätyy Etelä-Afrikkaan seksiorjatyöhön muista Afrikan maista.

”Etelä-Afrikka on Afrikan Amerikka. Monille köyhempien maiden kansalaisille Etelä-Afrikka on mahdollisuuksien maa ja tänne tullaan paremman elämän perässä. Ihmiskauppiaat ympäri Afrikkaa käyttävät tätä hyväkseen”, sanoo kansalaisjärjestö Hope African projektikoordinaattori Richenda Herandien.

Vuoden alussa Etelä-Afrikassa ja naapurimaassa Namibiassa käynnistyi Stop Human Trafficking -kampanja, jonka takaa löytyy joukko kirkkoja sekä kristillinen avustusjärjestö Hope Africa. Kampanjan tarkoituksena on kasvattaa ihmisten tietämystä ihmiskaupasta ja kouluttaa vapaaehtoisia puhumaan ihmiskaupan vaaroista.

”Ihmiskauppa on modernin ajan orjakauppaa. Ihmiskaupan uhreiksi päätyy paljon naisia ympäri maailmaa seksityöhön, mutta myös lapsia erilaisiin töihin viinitiloille ja farmeille sekä kotiapulaisiksi kotitalouksiin Etelä-Afrikassa", Herandien sanoo.

”Ihmiskauppa tuntematon käsite”

Hope Africa järjestää kursseja, joissa tavallisille kansalaisille kerrotaan ihmiskaupan järjestelmällisyydestä. Monille osallistujille tulee yllätyksenä se, että ihmiskaupan harjoittaja saattaa olla läheinen henkilö omasta yhteisöstä.

”Ihmiskauppaa voi järjestellä kuka tahansa ja miten tahansa, vaikka sähköpostihuijauksilla. Monissa tapauksissa ihmiskauppias on entuudestaan tuttu henkilö; sukulainen tai ystävä. Kun nuori tyttö häviää maaseudulla, ajatellaan että tyttö on karannut kaupunkiin paremman elämän toivossa. Kenellekään ei tule mieleen, että tyttö on voinut joutua ihmiskaupan uhriksi”, Herandien sanoo.

Ihmiskaupan vastaisessa Hope African projektissa työskentelevä Mari Lotvonen sanoo, että koulutuksen jälkeen ihmiset osaavat paremmin tunnistaa ihmiskaupan hälytysmerkit.

”Jos epäilee jonkun joutuneen ihmiskaupan uhriksi, kehotamme ihmisiä soittamaan IOM:n hätänumeroon. Omin päin ei pidä asiaa ruveta ratkomaan, sillä väliin puuttuminen saattaa olla vaarallista.”

Ihmiskaupan vastainen juliste Namibiassa. Kuva: Laura MeriläinenIhmiskauppaa vastaan kampanjoidaan eteläisessä Afrikassa. Kuvan juliste on Namibiasta. Kuva: Laura Meriläinen

Kampanja sai tuulta siipien alle Etelä-Afrikan jalkapallon MM-kisojen alla, jolloin ihmiskaupan uskottiin kiihtyvän. Siitä on kuitenkin vaikea saada todisteita, sillä poliisilla ei ole tilastotietoja ihmiskauppaan viittaavista rikoksista.

”Se johtuu siitä, että ihmiskaupalla ei ole omaa rikosnimikettä Etelä-Afrikan laissa. Tähän on onneksi tulossa muutos. Sitä ennen poliisin on mahdotonta puuttua tapauksiin, joissa se epäilee ihmiskaupan käyneen toteen”, Herandien sanoo.

”Helposti rajan yli”

Mari Lotvonen ja Richenda Herandien ovat kauhistuneita siitä, miten helppoa eri Afrikan maiden rajojen yli on matkustaa – ja näin ollen salakuljettaa ihmisiä.

”Olimme Namibiassa keräämässä tietoa ihmiskaupasta ja halusimme mennä Sambiaan ja Botswanaan. Kun saavuimme raja-asemille ja sanoimme, että työskentelemme kirkon ihmiskaupan vastaisessa projektissa, pääsimme rajan yli näyttämättä passejamme. Tämä todistaa, että rajojen yli pääsee todella helposti”, Lotvonen kertoo.

”Afrikan ja Namibian raja-aidassa on suuri aukko, jota ihmisiä rajan yli salakuljettavat ihmiskauppiaat käyttävät hyväkseen. Monet ihmiskauppiaat myös lahjovat rajaviranomaisia”, Herandien jatkaa.

Stop Human Trafficking -kampanja jatkuu Eteläisessä Afrikassa. Lähitulevaisuudessa tarkoituksena on kytkeä mukaan muita kansalaisjärjestöjä ja kirkollisia tahoja.

Helsingin Diakonissalaitos ja Suomen ulkoministeriö tukevat Stop Human Trafficking -kampanjaa.

Laura Meriläinen

Kirjoittaja opiskelee ja työskentelee freelance-toimittajana Etelä-Afrikassa.

Global.finlandissa kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Tämä dokumentti

Päivitetty 3.9.2010


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi