Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

"Afrikkalaiset eivät ole vain uhreja" - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Globaalikasvatus: Moninainen Afrikka (5.2013)

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna

"Afrikkalaiset eivät ole vain uhreja"

Afrikka on suomalaisille usein toivoton, sodista ja nälänhädistä kärsivä maanosa. Suomessa asuvat kenialainen Wanjiku wa Ngugi ja zimbabwelainen Percy Mashaire haluaisivat kuulla kotiseudustaan muutakin.

Percy Mashaire (vas.) ja Wanjiku wa Ngugi. Kuva: Teija LaaksoAfrikka ei ole maa, muistuttavat Percy Mashaire (vas.) ja Wanjiku wa Ngugi. Kuva: Teija Laakso

Afrikka on yksi maa, jonka asukkaat ovat sekä lapsenomaisia että pelottavia. He ovat uhreja, heille ei tapahdu mitään myönteistä ja heitä pitää jatkuvasti auttaa.

Siinä kenialaisen Wanjiku wa Ngugin ja zimbabwelaisen Percy Mashairen käsitys siitä, mikä on länsimaalaisten kuva Afrikasta.

”Kaikki niputetaan yhteen. Afrikassa on sotaa, nälänhätää ja ihmisiä, joita pitää auttaa. Ihmiset puhuvat minusta ja kulttuuristani pelastajan näkökulmasta. Siihen voi väsyä nopeasti”, wa Ngugi sanoo.

”Ihmiset kysyvät: mitä kieltä te afrikkalaiset puhutte, mitä ruokaa siellä syödään. Aivan kuin voisi olla asia nimeltä afrikkalainen ruoka.”

Yli 20 vuotta Suomessa asunut Mashaire puolestaan on kyllästynyt siihen, että hätää myydään avustusjärjestöjen mainoksissa juuri afrikkalaisten kasvoilla, vaikka ongelmia on muuallakin. Ja vain harva muistaa, että Afrikka on suurempi kuin Yhdysvallat, Kiina ja Intia yhteensä.

”Eräs yritys mainostaa parhaillaan, että kun ostaa vettä, auttaa samalla Afrikkaa. Voisitteko täsmentää?” Mashaire tokaisee.

Hollywood syypää

Mashaire ja wa Ngugi myöntävät, että maanosassa on paljon ongelmia ja avuntarvetta, joihin pitääkin vastata. He haluaisivat kuitenkin, että Afrikkaa tarkasteltaisiin yhtä laajasti kuin muitakin maanosia eikä uutisissa kerrottaisi pelkistä uhreista, vaan myös sankareista.

Katunäkymä Nairobista. Kuva: Gates Foundation/Flickr.com, CC BY-NC-ND 2.0Afrikassa on paljon köyhyyttä, mutta maanosan tarinasta löytyy myös valoa. Kuva on Kenian pääkaupungista Nairobista. Kuva: Gates Foundation/Flickr, CC BY-NC-ND 2.0

”Afrikan kohdalla ei koskaan kuulla toista puolta tarinasta. Esimerkiksi Kongon raiskauksista uutisoidaan aivan kuin kongolaiset eivät olisi jo vuosia tehneet työtä niiden pysäyttämiseksi”, wa Ngugi sanoo.

Hänen mielestään yksi suurimmista Afrikka-stereotypioiden levittäjistä on amerikkalainen elokuvateollisuus. Siksi hän perusti viisi vuotta sitten Suomeen muutettuaan afrikkalaisen elokuvan festivaalin, Helsinki African Film Festivalin.

”Ajattelin, että se olisi hyvä tapa kertoa, että afrikkalaiset ovat samanlaisia kuin muutkin ihmiset maailmassa.”

Kolonialismin kummitus

Mistä stereotypiat sitten kumpuavat? Kolonialismista, vastaavat Mashaire ja wa Ngugi.

”Kun eurooppalaiset menivät ensimmäisen kerran Afrikkaan, he tapasivat ihmisiä, jotka olivat hyvin erilaisia kuin he. Ensimmäinen reaktio oli pelko, sitten viha. Näin oli paljon helpompi orjuuttaa ihmisiä”, Mashaire sanoo.

Mashairen ja wa Ngugin mukaan afrikkalaisista tehtiin ikään kuin epäihmisiä, jotta heitä olisi helpompi riistää. Se heijastuu nykypäiväänkin.

”Uutisissa näytetään kuvia kuolleista afrikkalaisista. Samaa ei tehtäisi muille ryhmille”, wa Ngugi huomauttaa.

Hän kertoo esimerkin Helsinki African Film Festivalilta, jossa yleisölle näytettiin muutama vuosi sitten erikoinen elokuva: siinä eurooppalaiset pakenivat huonoja elinolosuhteitaan Afrikkaan ja joutuivat väkivallan uhreiksi.

”Kun ruoska laskeutui valkoihoisen selkään, yleisö veti henkeä. Ihmiset eivät ole tottuneet näkemään eurooppalaisen miehen tai naisen kärsivän. Afrikkalaiset, jotka näkivät elokuvan, ajattelivat: 'nyt he näkevät, miten meitä kohdellaan'."

Teija Laakso / maailma.net

 

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Päivitetty 3.10.2013


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi