Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Peru: Arapaima-jättikalan viljelyllä suuret odotukset - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutiset maittain A-Z

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 3.8.2010

Peru: Arapaima-jättikalan viljelyllä suuret odotukset

Arapaiman kasvatuksesta odotetaan syrjäisellä seudulla työtä, proteiinin lähdettä ja vientituotetta. Viljelyprojekti yhdistää Amazon-virran alkuperäisen kalakannan ja suomalaisen tietotaidon.

Ahuashiyacun kalatutkimusaseman työntekijät ovat pyydystäneet arapaiman tutkimustarkoituksiin. Peru 2010. Kuva: Ari RouvinenAhuashiyacun kalatutkimusaseman työntekijät ovat pyydystäneet arapaiman tutkimustarkoituksiin aseman johtajan Ángel López Malaverryn valvovan silmän alla aseman johtajan Ángel López Malaverryn valvovan silmän alla. Kuva: Ari Rouvinen

Jättikokoisen Amazonin kalan, arapaiman, viljelyä aletaan kehittää Perun San Martinin läänissä Ahuashiyacun kalatutkimusaseman sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen yhteistyönä. 

Yksityiskohtia lyötiin lukkoon helmikuussa, kun RKTL:n asiantuntijat kävivät Tarapoton kaupungissa tapaamassa perulaisia yhteistyökumppaneita. Ulkoministeriö valmistelee kolmivuotisen kehitysyhteistyöhankkeen rahoittamista. 

”San Martinin lääninhallitus on valinnut kalanviljelyn kehittämisen strategiseksi painopistealueeksi. Viljely tarjoaa toimeentuloa syrjäisellä seudulla”, projektipäällikkö Tapio Kiuru kertoo.

Ruodoton arapaima suosittu ruokakala

Arapaima on yksi maailman suurimmista makean veden kaloista. Se voi kasvaa kolmemetriseksi ja painaa jopa 200 kiloa. Sen maukas liha on lähes ruodotonta. Arapaima onkin suosittu ruokakala Amazonin seudulla.

San Martinissa on noin 1200 yksityistä kalankasvattamoa. Niillä kasvatetaan lähinnä tilapiaa ja mustapakua. Arapaiman, perulaisittain paichen, viljely on vielä alkutekijöissään. Kasvattajat myyvät sitä ravintoloille ja suoraan kuluttajille. 

”Seudulla on paljon köyhyyttä ja aliravitsemusta. Tuotannon kasvaessa saamme arapaimasta hyvän proteiinin lähteen”, Ahuashiyacun kalatutkimusaseman johtaja Ángel López Malaverry painottaa.

Arapaimalla on monia suotuisia biologisia ominaisuuksia tuottoisaksi viljelykalaksi. Niinpä sitä voitaisiin kasvattaa myös vientiin. Innokkaimmat puhuvat ”uudesta tonnikalasta”.

Vienti vaatisi jatkojalostuslaitosten rakentamista San Martiniin tai prosessointia Perun rannikolla. Brasiliassa tuotantoon investoidaan jo kunnolla norjalaisten tuella.

Alkuperä ja laatu kilpailuvaltteja

Malaverry näkee brasilialaiset yhteistyökumppaneina, mutta pelkää aasialaisia kilpailijoita. Amazonin lajeja viljellään jo Aasiassa akvaariokaloiksi.

”Voimme kilpailla alkuperäisyydellä ja laadulla. Meillä on runsaasti puhtaita vesiä. Arapaimasta voisi tulla ekologinen reilun kaupan tuote”, Malaverry arvelee.

”Kasvatuksen myötä myös paine uhanalaiseksi käyneen lajin kalastukseen vähenee. Istukkaita tuottamalla arapaimaa voidaan kotiuttaa vesiin, joista se on jo hävinnyt”, Kiuru tähdentää.

Rehukustannukset kuriin

Alkavassa hankkeessa kehitetään valmiuksia poikastuotannon ja rehun laadun parantamiseksi. Siinä kiinnitetään erityistä huomiota ympäristöseikkoihin.

Rehu ja poikaset ovat välttämättömiä tuotantopanoksia kaikille kalanviljelijöille, joten näihin osa-alueisiin panostamalla hyödyt saadaan leviämään laajalle.

Erikoistutkija Jouni Vielma (takana vas.) ja projektipäällikkö Tapio Kiuru seuraavat, kuinka eläinlääkärit Luisa Echevarria (edessä vas.) ja Galy Mendoza selvittävät arapaiman sukupuolta ultraäänilaitteella. Kuva: Ari RouvinenErikoistutkija Jouni Vielma (takana vas.) ja projektipäällikkö Tapio Kiuru seuraavat, kuinka eläinlääkärit Luisa Echevarria (edessä vas.) ja Galy Mendoza selvittävät arapaiman sukupuolta ultraäänilaitteella. Kuva: Ari Rouvinen

Tutkimusaseman emokalastot ovat vielä kapealla pohjalla. Asemalla on 500 emokaloiksi kasvavaa arapaimaa, mutta vain neljätoista kutuparia, eikä kalojen taustaa ja sukulaisuussuhteita tunneta. Materiaalia täydennetään 200:lla villillä yksilöllä.

”Niillä tehdään kantavertailu ja rehukoe. Kaloista kerätään DNA-näytteet, jotta läheistä sukua olevia yksilöitä ei jatkossa pariteta keskenään”, Kiuru sanoo.

Aseman rehutehtaalla kehitetään juuri arapaimalle sopiva rehu.

”Rehun osuus tuotantokustannuksista on yli puolet. Sen tärkein ja kallein raaka-aine on rannikolta tuotava kalajauho”, erikoistutkija Jouni Vielma toteaa.

”Petokalan rehussa pitää olla riittävästi valtamerikaloista valmistettua kalajauhoa, mutta lisäämällä paikallisia kasviperäisiä raaka-aineita, kuten maniokkia, voidaan tuotantokustannuksia alentaa.”

Arapaiman viljely ei voi olla aivan pientä, joten se vaatii alkupääomaa.

”Yritämme saada sijoittajia kiinnostumaan ja palkkaamme asiantuntijoita viemään tietotaitoa kasvattajille”, Malaverry suunnittelee.

Projekti saattaa edistää myös tasa-arvoa, sillä kalanviljely sopii yhtä lailla naisille kuin miehille. 

Ari Rouvinen

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.

Global.finlandissa kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Tämä dokumentti

Tässä palvelussa myös

Päivitetty 2.8.2010


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi