Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Suomalaisidea kiinnostaa Haitissa: kouluja järistysjätteestä - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutiset maittain A-Z

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 29.7.2010

Suomalaisidea kiinnostaa Haitissa: kouluja järistysjätteestä

Arkkitehti Matti Kuittisen Kirkon Ulkomaanavulle suunnittelema koulurakennuksen malli on poikkeuksellinen, koska siinä käytetään hyväksi Haitin tammikuisessa maanjäristyksessä syntynyttä rakennusjätettä.

Hiki pisaroi haitilaisen Jeanguy Laguerren ohimolla, kun mies lapioi heinäkuisena iltapäivänä savista maata kottikärryihin. Laguerre on yksi noin paristakymmenestä kyläläisestä, jotka ahertavat Kirkon Ulkomaanavun koulutyömaalla Mathieun kylässä. Kyläläiset kaivavat kuoppaa uuden koulurakennuksen perustuksille.

Rakennus nousee tammikuun maanjäristyksessä tuhoutuneen entisen koulun tilalle. Menossa on viides työpäivä, ja Laguerre arvioi, että kaivuu-urakkaa riittää vielä vajaan puolentoista viikon ajaksi. Kuumuuden vuoksi työt aloitetaan aamuisin jo seitsemältä, ja lounastauon jälkeen töitä jatketaan varhaiseen iltapäivään.

Mathieun kylän asukkaat kaivavat perustuksia Kirkon Ulkomaanavun rakentamalle ensimmäiselle koululle. Kuva: Kirsi HantulaMathieun kylän asukkaat kaivavat perustuksia Kirkon Ulkomaanavun rakentamalle ensimmäiselle koululle. Kuva: Kirsi Hantula

Mathieun kylä sijaitsee alueella, joka kärsi suurimmat vahingot tammikuun maanjäristyksessä. Alueella jopa 95 prosenttia rakennuksista vaurioitui, ja monet perheet menettivät kotinsa ja muun omaisuutensa. Työn raskaudesta huolimatta kyläläisten työmotivaatio on korkealla, sillä Kirkon Ulkomaanavun rakennusurakka on monelle ainoa mahdollisuus palkkatyöhön.

”Työskentelemme nyt ahkerasti, sillä toivomme, että meille annetaan lisää töitä, kun kaivuutyöt loppuvat”, kertoo Laguerre.

Kaivuu-urakan loputtua alkaa varsinainen koulun rakentaminen. Paikalle rakennetaan kolme luokkahuonetta käsittävä koulu, jossa mahtuu opiskelemaan kerrallaan noin 150 oppilasta. Pyrkimyksenä on, että koulu olisi pystyssä ennen pahimman hurrikaanikauden alkamista elokuun puolivälissä.

Mathieun kylän koulu on pilottikoulu, jonka tulee läpäistä Haitin viranomaisten tarkastus. Sen jälkeen Kirkon Ulkomaanapu saa luvan alkaa rakentaa myös muita koulurakennuksia toisiin kyliin.

”Tavoitteeni on, että saamme vähintään ne 50 koulua, joihin nyt toimitetaan hätäapua, rakennettua 3-4 vuodessa”, kertoo Kirkon Ulkomaanavun Haitin-maakoordinaattori David Korpela.

Järjestön lopullisena tavoitteena on rakentaa Haitiin 130 uutta koulua, joista noin sata sijaitsee järistysalueella. Nämä koulut tarjoavat opetustilat yhteensä 70 000 koululaiselle. Rakennettavien koulujen lukumäärä tuntuu suurelta, mutta koulurakennuksista on Haitissa maanjäristyksen jälkeen huutava pula. Järistyksessä arvioidaan tuhoutuneen viitisentuhatta koulua.

Monet lapset joutuvatkin opiskelemaan yhä taivasalla, kertoo Korpela.

”Oma arvioni on, että vielä yli puolella [tuhoutuneista] kouluista ei ole mitään avustusta. Ne eivät ole saaneet vielä telttoja tai vähän pysyvämpiä rakennuksia.”

Sementtilohkareiden uusi elämä

Vaikeasta koulutilanteesta huolimatta Kirkon Ulkomaanapu on päättänyt, että se ei tilaa enää lisää koulutelttoja Haitiin. Korpelan mukaan päätös tehtiin, koska telttakoulut eivät kestä hurrikaanikauden sääoloja.

Telttakoulujen sijaan järjestö pyrkii rakentamaan Haitiin pysyviä koulurakennuksia mahdollisimman nopeasti. Korpela on tavoitteen suhteen toiveikas. Hänen mukaansa Kirkon Ulkomaanavun koulusuunnitelma on saanut ennakkoon viranomaisilta hyvin positiivista palautetta, joten rakennusluvan saanti kouluille vaikuttaa todennäköiseltä.

Viranomaiset ovat kiitelleet suomalaisten suunnitelmaa siitä, että koulujen rakennusvaiheessa voidaan työllistää runsaasti paikallisia ihmisiä, koska käytetyt tekniikat ovat yksinkertaisia.

”Yhteisölle on tosi tärkeää, että ensiksi ihmiset saavat työtä - heille maksetaan siitä ja se työllistää. Toisekseen he voivat osallistua rakentamiseen, jolloin koulu on heidän, he ovat itse rakentaneet sen.”

Kiitosta viranomaisilta on tullut myös siitä, että arkkitehti Matti Kuittisen suunnittelema koulurakennus voidaan rakentaa paikallisia materiaaleja ja järistysjätettä hyväksi käyttäen. Kuittisen kehittämässä mallissa koulujen seinäelementit syntyvät päällekkäin ladotuista ja jämäkästi yhteen kiinnitetyistä metallikoreista, jotka täytetään maanjäristyksessä syntyneellä rakennusjätteellä, eli romahtaneiden rakennusten sementtilohkareilla.

Haitissakin koritekniikkaa on aiemmin käytetty tienrakennuksessa, mutta ei talojen rakentamisessa.

Koulurakennuksen metallikoreihin laitetaan myös geotekstiili, joka varmistaa, etteivät lohkareet murentuessaan pääse valumaan pois ristikon välitse. Lopuksi seinäpintaan tulee laastikerros, joten korirakenne peittyy pois näkyvistä. 

”Tavallaan viedään olemassa olevaa tekniikkaa askel pidemmälle. Täällä on hirveästi raunioita. On pitänyt pohtia, mitä niiden kanssa tehdään, ja sehän on järkevä tapa”, toteaa Korpela.

Kirsi Hantula

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Päivitetty 28.7.2010


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi