Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Talouskriisi sytytti kirgisialaisten tyytymättömyyden - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutiset maittain A-Z

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 13.7.2010

Talouskriisi sytytti kirgisialaisten tyytymättömyyden

Kirgisian levottomuudet olisivat tuskin alkaneet ilman talouskriisiä, sanoo Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin tutkimusjohtaja Markku Kangaspuro. Lama on kiihdyttänyt väkivallaksi tyytymättömyyden, joka johtuu etnisten jännitteiden lisäksi köyhyydestä ja turhautumisesta korruptoituneisiin johtajiin.

Uzbekit pakenemassa Oshin kaupungista kesäkuun väkivaltaisuuksien aikana. Jopa 400 000 ihmisen uskotaan paenneen julmuuksia. Kuva: UN Photo / AFPUzbekit pakenemassa Oshin kaupungista kesäkuun väkivaltaisuuksien aikana. Jopa 400 000 ihmisen uskotaan paenneen julmuuksia. Kuva: UN Photo / AFP

”Lama romahdutti yhteiskunnan perustan. Rutiköyhästä maasta tuli vielä köyhempi”, nyky-Venäjää ja entisen Neuvostoliiton maita tutkinut Markku Kangaspuro tiivistää.

Tyytymättömyys on leimahtanut kuluneen kevään ja kesän aikana useita kertoja Kirgisiassa. Huhtikuussa opposition rajut mielenosoitukset saivat itsevaltaisista otteista tunnetun presidentti Kurmanbek Bakijevin eroamaan ja pakenemaan maasta.

Uusi väliaikaishallitus yritti pitää maassa kuria, mutta kesäkuussa Etelä-Kirgisiassa puhkesi väkivaltaisuuksia kirgiisi- ja uzbekkiväestön välille.

Uzbekkien taloja poltettiin ja ryösteltiin, heitä tapettiin ja raiskattiin. Muutaman päivän aikana satoja tuhansia ihmisiä pakeni ja joidenkin arvioiden mukaan jopa 2 000 kuoli.

Kuka aloitti väkivallan?

Jo ennen talouskriisiä kirgisialaisista vajaa puolet eli kansallisen köyhyysrajan alapuolella. Suurin osa työikäisistä miehistä on joutunut viime vuosina lähtemään ulkomaille töihin. Siirtolaisten kotiin lähettämät rahat muodostavat vaihtelevien arvioiden mukaan 19–40 prosenttia maan bruttokansantuotteesta.

Talouskriisi vei ulkomaisetkin työpaikat, ja siirtotyöläisiä on palannut tyhjin käsin Kirgisiaan, jonka talous on konkurssin partaalla.

Lama oli Kangaspuron mukaan kuin bensa, joka sytytti vanhat etniset jännitteet palamaan. Kirgisian asukkaista pääosa on kirgiisejä, mutta rinnalle ovat aina kuuluneet myös uzbekit, joiden osuus väestöstä on noin 15 prosenttia. He ovat perinteisesti jääneet ilman poliittista valtaa ja keskittyneet siksi kaupankäyntiin elinkeinonaan.

 

Kesäkuun väkivaltaisuuksissa tuhottiin laajasti uzbekkien taloja etenkin Oshin kaupungissa. Kuva: UN Photo / AFPKesäkuun väkivaltaisuuksissa tuhottiin laajasti uzbekkien taloja etenkin Oshin kaupungissa. Kuva: UN Photo / AFP

”Talouskriisin aikana uzbekkeihin suhtaudutaan kuin aikoinaan juutalaisiin, joita laman aikana pidettiin koronkiskureina ja verenimijöinä. Heitä on helppo syyllistää”, Kangaspuro kuvailee.

Pelkästään etninen viha tai köyhyys eivät raakaa väkivaltaa selitä. Kirgisian johto ja esimerkiksi YK:n pakolaisjärjestö UNHCR ovat sanoneet, että kesäkuun väkivalta oli organisoitua. Syypäiksi on epäilty esimerkiksi syrjäytetyn, alueella suositun presidentti Bakijevin kannattajia tai rikollisjärjestöjä, Kirgisia kun on muiden Keski-Aasian maiden tavoin Afganistanin heroiinin kauttakulkumaa.

”On joka tapauksessa tärkeää selvittää syylliset, etteivät huhut, viha ja jännitteet jää taas uuden väkivallan polttoaineeksi”, Kangaspuro toteaa.

Kaksi itsevaltiasta

Kirgisian epävakauden taustalla on myös kansan turhautuminen surkeisiin johtajiinsa. Neuvostoliittoon aiemmin kuulunut maa ei itsenäistymisen jälkeen ole muuttunut automaattisesti demokratiaksi, kuten eivät muutkaan Keski-Aasian maat.

”Mistäpä demokratia olisi syntynyt. Ei pelkkä yksityisomistuksen salliminen riitä, vaan kansan on osattava vaatia oikeuksiaan. Demokratian perinne, rakenne ja kulttuuri puuttuvat alueelta”, Kangaspuro sanoo.

Kirgisian valtapolitiikkaa mutkistaa myös kansan jakautuminen klaaneihin. Perinteisesti se ryhmittymä, jonka edustaja on päässyt maan johtoon, on saanut etuja.

Niinpä vuoden 1991 itsenäistymisen jälkeinen ensimmäinen presidentti Askar Akajev oli Pohjois-Kirgisian klaanien suosiossa, hänet vuonna 2005 syrjäyttänyt Kurmanbek Bakijev taas etelän.

Silti kumpikin presidentti syyllistyi samoihin virheisiin: korruptioon, vaalien häiritsemiseen, opposition ahdisteluun ja omiensa suosimiseen.

Sisällissota veisi kaaokseen

Kirgisian uuden väliaikaishallituksen toiminta demokratian eteen vaikuttaa rohkaisevammalta kuin edellisen hallinnon. Hallitus järjesti heti väkivaltaisuuksien päättymisen jälkeen kansanäänestyksen, jossa hyväksytty perustuslaki tekee Kirgisiasta Keski-Aasian ensimmäisen parlamentaarisen demokratian.

Kangaspuro kuitenkin suhtautuu uuden hallituksen mahdollisuuksiin epäillen. Hän huomauttaa, ettei ole kovin demokraattista järjestää kansanäänestystä tilanteessa, jossa maan eteläosa oli käytännössä sisällissodassa ja ihmisiä vielä pakosalla.

Uusi perustuslaki myöskään tuskin vakuuttaa etelän väestöä, josta osa tukee vielä entistä presidenttiä Bakijevia.

Lisäksi tavalliset kirgisialaiset tarvitsevat enemmän konkreettisia parannuksia kuin lupauksia. Kangaspuron mielestä maassa pitäisi käynnistää nopeasti paitsi pakolaisten kotiutus, myös esimerkiksi kehityshankkeita vakauden ja inhimillisen kehityksen edistämiseksi ennen kuin maa suistuu raiteiltaan.

”Kirgisiassa ei vielä ole sisällissotaa, mutta nyt vakautta on halvempaa edistää kuin siinä tilanteessa, jossa vaikkapa Afganistan on.”

Teija Laakso / maailma.net

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Tässä palvelussa myös

Päivitetty 12.7.2010


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi