Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Haitissa maanjäristys on yhä läsnä - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutiset maittain A-Z

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 12.7.2010

Haitissa maanjäristys on yhä läsnä

Tasan puoli vuotta sitten tapahtunut tuhoisa maanjäristys surmasi Haitissa ainakin 223 000 ihmistä. Pääkaupungin Port-au-Princen katukuvan se muutti pysyvästi ja jätti jälkeensä kodittomien armeijan.

Järistyksen pahimmin runtelemissa kaupunginosissa Port-au-Princessa jopa 90 prosenttia rakennuksista vaurioitui. Miljoonakaupungin katuja täplittävätkin edelleen tuhannet asuinkelvottomiksi raunioituneet talot ja murheelliset sementti- ja kivikasat. Kivimurskan kuljettaminen pois kaupungin ulkopuolelle käy hitaasti, koska pääkaupungin kadut ovat hyvin huonossa kunnossa.

On arvioitu, että pelkästään sortuneiden talojen aiheuttaman jätteen raivaaminen ja ja kuljetus muualle vie vielä ainakin vuoden.

Puolitoista miljoonaa haitilaista asuu teltassa

Koko maanjäristysalueella Haitissa lasketaan tuhoutuneen yli 188 000 taloa. Näistä arviolta 105 000 romahti kokonaan, ja loput vaurioituivat hyvin pahasti. Tuhoutuneiden rakennusten joukossa oli paljon heppoisasti rakennettuja yksityistaloja, mutta myös suuri joukko maan merkittävimpiä rakennuksia: maanjäristyksessä tuhoutuivat niin presidentinpalatsi kuin pääkatedraalikin sekä kuutisenkymmentä prosenttia ministeriö- ja hallintorakennuksista.

Ei siis ihme, että puoli vuotta katastrofin jälkeen jopa 1,5 miljoonaa haitilaista asuu edelleen joko avustusjärjestöjen telttakylissä tai muissa väliaikaisissa suojissa. Väliaikaisleirejä näkyy pääkaupungissakin kaikkialla, koko maassa leirejä arvioidaan olevan noin 1 300. Niistä vain osa on avustusjärjestöjen perustamia leirejä, missä asukkaille on tarjolla puhdasta vettä ja käymälät.

Erilaiset taudit leviävätkin leireillä herkästi, kertoo Suomen Punaisen Ristin kenttätyöntekijä, sairaanhoitaja Aija Miettinen.

Lahtelainen Miettinen työskentelee Port-au-Princessa SPR:n liikkuvan klinikan esimiehenä. Klinikan henkilökunta on nykyisin täysin paikallista, mutta Miettinen vastaa klinikan toiminnan organisoinnista ja valvoo lääkärien ja hoitajien työtä sekä opastaa heitä tarvittaessa.

”Infektiotauteja, hengitystieinfektioita ja naisten sukupuoli-infektioita on paljon. Myös aliravitsemusta on”, Miettinen sanoo.

Miettinen arvioi, että klinikalla hoidetaan viikoittain useita aliravitsemuksesta kärsiviä potilaita.

Kuumuus ja sateet pahentavat tilannetta

Kodittomista ihmisistä luultavasti kaikkein heikoimmassa asemassa ovat ne, jotka asuvat epävirallisissa, asukkaiden itse kyhäämissä väliaikaisleireissä. Niissä olot ovat usein hyvin karut.

Manoucheka Vieux ottaa vastaan SPR:n mobiiliklinikalla joka päivä jopa 70 potilasta. Kuva: Kirsi HantulaManoucheka Vieux ottaa vastaan SPR:n mobiiliklinikalla joka päivä jopa 70 potilasta. Kuva: Kirsi Hantula

”On olemassa leirejä, joissa ei ole juoksevaa vettä. Puhtaan veden puutteen vuoksi ihmisillä on vaginatulehduksia, loisia ja ripulia, kertoo SPR:n klinikalla työskentelevä haitilaislääkäri Manoucheka Vieux.

Leiriläisten rankkoja oloja pahentavat vaikeat sääolot. Vaikka keväällä alkanut sadekausi on ollut toistaiseksi tavanomaista vähäsateisempi, rankkasateilla teltat lainehtivat silti vettä. Kiusana ovat myös moskiitot. Esimerkiksi SPR:n klinikalle onkin tullut sadekauden alettua joitakin malariapotilaita.

Väliaikaisleirien asukkaiden vitsauksena on myös kuumuus. Heinäkuussa lämpötila lähentelee päivällä usein neljääkymmentä astetta eikä elohopea laske öisinkään juuri kolmeakymmentä astetta alemmaksi.

Suurinta huolta leiriläisten keskuudessa aiheuttaa kuitenkin vast’ikään alkanut hurrikaanikausi, jonka pahin vaihe Haitissa koetaan yleensä elo-lokakuussa. 

”Jos hurrikaani iskisi juuri nyt, paljon ihmisiä leireillä kuolisi. Hurrikaanikauden aikana etenkin täällä Haitissa sataa ja tulvii paljon ja tuulee kovaa”, kuvaa Manoucheka Vieux.

Toimia pitää – nyt

SPR:n klinikka kiertää Port-au-Princessa vuorotellen viidessä eri kaupunginosassa ja hoitaa kahden lääkärin ja sairaanhoitajien voimin päivittäin yleensä reilusti toistasataa potilasta. Klinikalla riittää potilaita, koska hoito on ilmaista – toisin kuin Hatissa yleensä. Työsarkaa klinikan väellä riittää luultavasti myös pitkälle tulevaisuuteen, sillä julkisuudessa on esitetty arvioita, että väliaikaisleireissä voidaan joutua asumaan jopa pari vuotta.

Siksi tohtori Vieuxilla onkin toive kaikille avustusjärjestöille ja muille auttajatahoille.

”Ensimmäinen asia, johon täytyy puuttua, on leirien elinolosuhteiden parantaminen. Nyt ihmiset ovat alttiita kaikenlaisille sairauksille ja he elävät teltoissa, joihin voi olla sulloutuneena 10–15 ihmistä”, hän sanoo.

”Jos jäämme odottamaan ainoastaan hallituksen toimia, ihmiset voivat asua väliaikaissuojissa vielä kolmen vuoden jälkeenkin.”

Kirsi Hantula

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Päivitetty 14.7.2010


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi