Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Thaimaalaiset marjanpoimijat saivat puolustajansa - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutiset maittain A-Z

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 5.7.2010

Thaimaalaiset marjanpoimijat saivat puolustajansa

Maahanmuuttajanaiset ovat muutakin kuin huonosti koulutettuja kotiäitejä. Kuten nyt vaikka Junya Lek Yimprasert, thaimaalainen ihmisoikeusaktivisti, joka on omistanut elämänsä siirtolaistyöntekijöiden oikeuksien puolustamiseen.

Junya Lek Yimprasert on lähtöisin pienestä riisinviljelykylästä, 100 kilometriä Bangkokista koilliseen. Hän on yksitoista henkisen perheen seitsemäs lapsi ja tytöistä ensimmäinen, jolle perhe pystyi tarjoamaan yliopistokoulutuksen. Vuodet kuuluisassa Silpakornin yliopistossa eivät menneet hukkaan.

Junya Lek Yimprasert, kuva: Susanna JussilaJunya Lek Yimprasert, kuva: WIDE

”Silpakorn opetti minulle, että saadaksemme aikaan oikeudenmukaisuutta, harmoniaa ja yhteiskunnallista kehitystä, etuoikeutettujen tulee lopettaa asemansa hyväksikäyttö ja vähentää kulutustaan. Siellä ymmärsin, että meidän kaikkien tulisi toimia hyväksikäytettyjen ja marginalisoitujen puolesta.”

Sittemmin Junya on muun muassa perustanut työntekijöiden oikeuksia ajavan Thai Labour Campaign järjestön sekä siirtolaistyöntekijöiden ammattiliiton Thaimaahan.

Junyan ponnisteluja ja valtioon kohdistunutta kritiikkiä ei ole aina katsottu hyvällä, mutta lukuisista pidätyksistä ja uhkauksista huolimatta hän on saavuttanut vankkumattoman aseman thaimaalaisen työväestön keskuudessa.

Perheet velkaantuvat Euroopassa

Huhtikuusta 2010 Junya Lek Yimprasert on asunut Suomessa, mistä käsin hän on tutkinut thaimaalaisten kausityöntekijöiden asemaa Pohjois- ja Itä-Euroopassa.

Hän on kiertänyt maatiloilla, mansikkapelloilla ja mustikkametsissä tutustumassa maannaistensa ja -miestensä kokemuksiin. Suurin osa heistä on köyhiä maanviljelijöitä tai kokonaisia perheitä, jotka ovat lähteneet Eurooppaan parempien ansioiden toivossa, mutta päätyneet työperäisen ihmiskaupan uhreiksi.

Toisin sanoen he ovat ottaneet velkaa ja maksaneet thaimaalaiselle rekrytointifirmalle huomattavan välityspalkkion päästäkseen matkaan. Palkka on kuitenkin osoittautunut uskoteltua pienemmäksi ja vastaavasti elinkustannukset suuremmiksi, minkä vuoksi monet heistä palaavat kotimaahansa pystymättä maksamaan takaisin edes velkaansa.

Seurauksena on jatkuva velkaantumiskierre, mikä on Junyan mukaan valitettavan yleinen tarina.

Suomessakin on työperäistä ihmiskauppaa

Suomi on yksi tämän työperäisen ihmiskaupan näyttämöistä. Junyan mukaan viime vuoden huono mustikkasato jätti valtaosan thai-poimijoista nuolemaan näppejään.

Noin 80 prosenttia Suomen metsiä kolunneista 2 000 thaimaalaisesta jäi ilman taloudellista voittoa, ottaen huomioon palkasta vähennetyt elinkustannukset (majoitus, ruoka, kuljetukset jne.) sekä noin 2 000 euron välityspalkkion, jonka työntekijät maksoivat thaimaalaiselle välitysfirmalle työsopimuksen saadakseen. Se on valtava summa koillisthaimaalaiselle maanviljelijälle, jonka vuosiansiot jäävät 1 200-1 800 euroon.

Sama kuvio tapahtui myös Ruotsissa, jossa thaimaalaisia mustikanpoimijoita oli Suomeen nähden nelinkertainen määrä.

Likaista peliä työntekijöiden kustannuksella

”Estääksemme viimevuotisen mustikkafiaskon toistumisen, tarvitsemme yhteistyötä niin paikallisten, kansallisten kuin alueellistenkin toimijoiden välille”, Junya painottaa.

Suurimpana ongelmana hän pitää rekrytointifirmoja, jotka virallisesta toimintaluvastaan huolimatta operoivat harmaalla alueella ja pelaavat likaista peliä työntekijöiden kustannuksella. Ne myyvät katteettomia lupauksia pääasiassa köyhissä olosuhteissa eläville maanviljelijöille, käärivät rahat välistä ja jättävät ihmiset oman epäonnensa nojaan.

EU:n tasolla porsaanreikä sijaitsee siirtolaistyöntekijöiden työsopimusten säätelemättömyydessä. Esimerkiksi mustikanpoimintamarkkinoilla rekrytointifirmat ovat saaneet toimia varsin vapaasti vailla minkään viranomaistahon seurantaa.

”Välikäsien sijaan tarvitsemme suorat ja lain mukaan säädetyt työsopimukset työntekijöiden ja työnantajien välille”, Junya sanoo.

Hän tietää, että paljon työtä on vielä edessä kausityöntekijöiden oikeuksien takaamiseksi.

Vaikka mustikkaskandaalin jättämät tahrat ovat jo haalenneet, ei viime vuoden tapahtumia tulisi unohtaa. Junya muistuttaa, että kyseessä on laajempi kapitalistisen markkinatalouden rakenteisiin liittyvä ongelma, joka koskettaa satojen tuhansien thaimaalaisten lisäksi muita siirtolaistyöntekijöitä.

Niin kauan kuin markkinavoimat hyötyvät työntekijöiden ihmisoikeuksien kustannuksella, tämä nainen ei luovuta.

Susanna Jussila

Lisää aiheesta:

Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa. (Lisätty 1.10.2013) 

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Tämä dokumentti

Tässä palvelussa myös

Päivitetty 1.10.2013


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi