Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Nicaraguan teiniäidit - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutiset maittain A-Z

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 9.6.2010

VÄESTÖ JA KEHITYS

Nicaraguan teiniäidit

Nicaragualaiset tuntevat ehkäisykeinot. Silti joka neljäs teini-ikäinen on vanhempi.

Marie Luz Lopez asuu Juigalpan kaupungin syrjäisessä Las Torreksen lähiössä. Juigalpa on noin 54 000 asukkaan kaupunki Nicaraguan keskiosassa, jossa elanto tulee etupäässä karjataloudesta. Suomalaisittain sitä voisi verrata vaikka Seinäjokeen.

Nelikymppinen Lopez alkoi tehdä töitä kaksitoistavuotiaana. Vuotta myöhemmin hän tapasi ensimmäisen miehensä, joka oli tuolloin kolmekymppinen. Äiti yllytti naimisiin. Ensimmäinen lapsi syntyi, kun Lopez oli viidentoista. Kaksikymmentävuotiaana hänellä oli jo neljä lasta.

Lisää olisi varmasti tullut, ellei sairaus olisi pakottanut poistamaan kohtua.

”Jos olisin tiennyt, että raskauksia voi ehkäistä, olisin varmaan tehnyt vain yhden lapsen”, Lopez sanoo.

Hänen ikätoverillaan Maria Josefa Riosilla on kolme lasta, jotka syntyivät vuoden välein. Lapset hän tosin sai vasta kaksikymmenvuotiaana.

”En käyttänyt koskaan ehkäisyä. Kolmannen lapsen jälkeen päätimme mieheni kanssa, että nyt riittää, ja minut steriloitiin”, Rios kertoo. 

Lapsiluku laskussa

Ajat ovat muuttuneet Marie Luz Lopezin ja Maria Josefa Riosin nuoruudesta. Nykyisin lähes kaikki nicaragualaiset tuntevat vähintään yhden nykyaikaisen ehkäisymenetelmän. Keskimäärin puolet naisista ja yli 70 prosenttia parisuhteessa elävistä naisista myös käyttää ehkäisyä säännöllisesti.

Kehitysyhteistyössä avunantajat ovat panostaneet voimakkaasti siihen, että ehkäisyvälineitä on ollut saatavilla. Ne kustansivat julkisen terveydenhuollon jakamat ehkäisyvälineet vuoteen 2005 asti. Tänä vuonna valtio maksaa jo 44 prosenttia ehkäisyvälineistä.

Ehkäisyvälineiden käyttö on vähentänyt lapsilukua. Alueelliset erot ovat kuitenkin suuret: pääkaupunkiseudulla naiset saavat keskimäärin 2,2 lasta ja Karibian rannikolla 4,5. 

Teiniraskaudet ovat silti yhtä yleisiä kuin vuosikymmen sitten. Teini-ikäisistä joka neljäs on isä tai äiti. Mitä vähemmän koulutusta ja mitä köyhempi nuori, sitä todennäköisemmin hän on vanhempi. Latinalaisen Amerikan alueella on havaittu, että yleisessä hedelmällisyysluvussa tapahtuva lasku ei automaattisesti heijastu teini-ikäisten hedelmällisyyslukuihin.

Äitiys tarjoaa maaseudun nuorille väylän itsenäistyä. Silti läheskään kaikki teiniraskaudet eivät ole toivottuja. Taustalla on usein tietämättömyyttä tai uskoa siihen, ettei tule raskaaksi.

Seitsemäntoistavuotias Maria odottaa vuoroaan lääkärin vastaanotolle Ciudad Sandinon terveyskeskuksessa pääkaupunki Managuan kupeessa. Hän asuu muutaman kymmenen kilometrin päässä maaseudulla. Sylissään hänellä on yksivuotias poika.

”Halusin raskaaksi! Äitiys on unelmieni täyttymys. Kunhan lapsi vähän kasvaa, yritän jatkaa opiskelua”, Maria sanoo.

Tasa-arvo tuo muutoksen

Marie Luz Lopezin lapset ovat jo yliopistossa. Hänen tyttärensä raiskattiin kolmetoistavuotiaana, ja nyt Lopez huoltaa kuusivuotiasta tyttären poikaansa.

”Tyttäreni ei yksinkertaisesti voinut huolehtia lapsesta”, Lopez sanoo.

Hän tekee vapaaehtoistyötä paikallisessa naisjärjestössä. Tyttären raiskaus antoi hänelle sysäyksen puolustaa naisten oikeutta elää ilman väkivaltaa.

”Omasta kokemuksestani tiedän, että perhepiirin miehiä on syytä varoa. Seuraan tarkemmin perheitä, joissa on tyttöjä ja isäpuolia, setiä tai isoisiä, jotka asuvat saman katon alla.”

Seksuaalisen väkivallan ja hyväksikäytön kasvu näkyy viime vuosien tilastoissa. Tapauksiin puututaan harvoin, ja oikeusjärjestelmä on voimaton. Lopezin mielestä sukupuolten välinen tasa-arvo on avain yhteiskunnalliseen muutokseen.

”Mieheni ei aluksi pitänyt siitä, että kävin töissä kodin ulkopuolella. Opetin häntä itse lämmittämään ruokansa. Me naiset kelpaamme myös muuhun kuin lattian lakaisemiseen!”

Omille lapsilleen Lopez on painottanut perhesuunnittelun merkitystä. Kun mies ja nainen elävät tasa-arvoisessa suhteessa, he voivat neuvotella myös ehkäisyvaihtoehdoista ja päättää yhdessä haluamiensa lasten lukumäärän.

Vakaumukset esteinä

Nicaraguan kansallinen seksuaali- ja lisääntymisterveysstrategia painottaa ehkäisevää työtä teini-ikäisten ja nuorten parissa. Strategia perustuu terveyspolitiikkaan, joka pyrkii saavuttamaan terveyteen liittyvät YK:n vuosituhattavoitteet. Resurssit sen toteuttamiseen ovat kuitenkin rajalliset.

Teini-ikäisille yritetään tuottaa heidän ikäisilleen sopivia palveluja. Terveysministeriölle se on hankalaa, sillä terveydenhoitohenkilökunnan koulutusta ei ole pystytty uudistamaan.

 Seksuaalikasvatusta on yritetty edistää myös koulujen opetussuunnitelmissa. Sekin on vaikeaa, sillä opettajilla saattaa olla henkilökohtaisia ja uskonnollisia vakaumuksia, jotka estävät heitä puhumasta seksuaaliasioista. Taustalla ovat seksuaalisuuteen liittyvä tiedonpuute ja häpeä, joka perustuu voimakkaasti katoliseen kulttuuriin.

Nicaraguan perustuslain mukaan jokaisella on oikeus terveyteen ja suojeluun. Vanhoilliset tulkitsevat tämän oikeuden koskettavan myös syntymättömiä lapsia. Maassa vietetään äitien- ja isänpäivän ohella myös syntymättömän lapsen päivää.

Vuoden 2006 vaalien alla eduskunta kielsi abortit. Abortti oli aiemmin sallittu, jos naisen henki oli vaarassa. Siihen tosin tarvittiin kolmen lääkärin ja naisen lähiomaisen suostumus.

Abortteja kuitenkin tehdään edelleen niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Jos lakia noudatettaisiin, abortin suorittanut lääkäri ja nainen joutuisivat viideksi vuodeksi vankilaan. Retoriikan avulla on kuitenkin mahdollista välttyä tuomiolta: terveysministeriön normit sallivat lääketieteellisistä syistä raskauden keskeyttämisen, ei aborttia.

Raskauden keskeytyksiäkään ei aina tehdä, sillä monet lääkärit pelkäävät vankilatuomiota ja lääkärinoikeuksien menettämistä. On tapauksia, joissa lääkärit ovat viivytelleet hoitopäätöksen tekemistä, mikä on johtanut jopa kuolemantapauksiin.

Lakiesitys tekeillä

Ryhmä kansanedustajia työstää parhaillaan lakiesitystä seksuaali- ja lisääntymisterveydestä. Kansanedustaja Monica Baltodanon mukaan seksuaalikasvatus on esityksessä keskeisellä sijalla.

 Baltodanon mielestä kansanedustajien ei tulisi toimia uskonnollisiin vakauksiin perustuen.

Hän yrittää vaikuttaa muihin kansanedustajiin, jotta myös abortin kieltävä rikoslain pykälä saataisiin kumottua. Esityksen läpimenemiseksi tarvitaan 47 ääntä, ja esitystä tukee nyt 26 kansanedustajaa. Kolme vuotta sitten vastaavaa ehdotusta kannatti yhdeksän kansanedustajaa.

Vaikeinta on saada hallituspuolue FSLN:n kansanedustajat mukaan. Eduskunnan päätöksiä ohjaavat useimmiten erilaiset vaihtokaupat pääpuolueiden tai muiden ryhmien välillä, ei väestön hyvinvointi.

 

Teksti: Riikka Raatikainen

Kirjoittaja työskentelee terveysalan erityisasiantuntijana Suomen Managuan edustustossa.

 

(Kehitys-Utveckling 2.2010)

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Tässä palvelussa myös

Päivitetty 7.6.2010


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi