Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Peru: Alas Andeilta - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutiset maittain A-Z

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 9.6.2010

VÄESTÖ JA KEHITYS

Peru: Alas Andeilta

Miljoonat ihmiset voivat joutua jättämään kotiseutunsa ilmastonmuutoksen takia.

Intiaanit pitävät Titicaca-järveä pyhänä. Se sijaitsee noin 3 800 metrin korkeudessa Altiplanon ylängöllä Andien vuoristossa, Perun ja Bolivian rajalla. Se on maailman korkeimmalla sijaitseva järvi, joka on purjehduskelpoinen kauppalaivoille.

Mutta miten kauan?

Sadekaudet ovat lyhentyneet kuudesta kuukaudesta kolmeen, ja vesi haihtuu ilmaston lämpenemisen vuoksi. Järven pinta laskee kahden ja puolen senttimetrin viikkovauhtia. Viime vuoden huhti- ja marraskuun välillä vesiraja laski 81 senttimetriä.

Reilut kaksi ja puoli miljoonaa ihmistä saa juoma- ja käyttövetensä järvestä. Pelko elinkeinojen vaarantumisesta on jo ennestään suuri köyhällä alueella.

Maanviljelijä ja karjankasvattaja Guillermo Ipolito on yksi huolestuneista.

”Kun järven pinta laskee, joudumme siirtämään karjan joka vuosi uusille alueille.”

Myös sadot ovat pienentyneet. Joitakin kalalajeja on jo hävinnyt järvestä, ja osa kalastajista on lähtenyt etsimään elantoaan muualta. Titicaca-järven luonnonpuiston johtaja David Huaquisto kertoo, että myös tuhannet linnut ovat menettäneet ruokailupaikkansa järven kutistuessa.

”Olemme huomanneet kymmenen viime vuoden aikana, ettei järvi palaa sen keskimääräiselle korkeudelle. Sademäärät ovat alhaisempia, eikä laskuveden määrä ole ennallaan.”

Mikäli nykyinen tahti jatkuu, Titicacan uskotaan jakautuvan kolmeen pienempään järveen vuoteen 2050 mennessä.

Jäätiköt sulavat

Perun niin kutsutut trooppiset jäätiköt sijaitsevat Titicacan pohjoispuolella, Andien jylhissä maisemissa. Ne ovat kutistuneet lähes neljäsosan kolmenkymmenen viime vuoden aikana.

Qori Kalisin jäätikkö on vetäytynyt viime vuosikymmenen ajan kuudenkymmenen metrin vuositahtia. Jäätiköt, jotka sijaitsevat alle viiden ja puolen kilometrin korkeudessa, ovat vaarassa kadota kahdenkymmenen seuraavan vuoden aikana.

Jäätiköiden sulaminen uhkaa jo kolmenkymmenen miljoonan ihmisen vedensaantia.

Perun sähköstä neljä viidesosaa tuotetaan vesivoimaloissa, jotka saavat voimansa jäätiköiden valumavesistä. Jos vesivoima hiipuu, perulaisten on ehkä turvauduttava fossiilisiin polttoaineisiin, öljyyn ja maakaasuun, joita maaperässä on runsaasti.

Vaikka Perun ylänköalueiden ja Tyynenmeren välinen rannikkokaistale on kivistä aavikkoa, on siitä tullut parin viime vuosikymmenen aikana tärkeä viljelyalue. Siellä asuu yli kaksikymmentä miljoonaa ihmistä eli neljä viidestä perulaisesta.

Myös keinokastelu ja kaupunkien kasvu ovat kuluttaneet vesivaroja nopeammin kuin ne ovat täyttyneet uudelleen. Kuivuus saattaa tuottaa jopa miljoonia ilmastopakolaisia. Osa vuoristokylien asukkaista on jo kyllästynyt kuivuuteen ja niukkoihin satoihin. He ovat lähteneet viidakkoalueille etsimään laidunmaita eläimilleen tai rannikon kaupunkeihin työnhakuun.

Hakkuut ja kaskeaminen viljelysmaiksi ja eläinten laitumiksi tuhoaa Amazonin sademetsää, yhtä maailman arvokkaimmista hiilinieluista. Metsäkatoa pidetäänkin Perun suurimpana kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttajana.

Ylänköasukkaita ovat kiusanneet myös epätavallisen kylmät talvet. Viime vuonna ainakin sata lasta kuoli kylmyyteen.

Länsimaat vastuuseen

Perun naapurimaassa Boliviassa tilanne on yhtä kriittinen. 20 000 vuotta vanhat jäätiköt kutistuvat nopeasti. Ennustetaan, että jäästä neljä viidesosaa katoaa ennen kuin tänään syntyvä lapsi saavuttaa täysi-ikäisyyden. Muutamassa Bolivian kaupungissa säännöstellään jo vedenkäyttöä.

Ilmastonmuutoksen suurimpia aiheuttajia ovat läntiset teollisuusmaat. Peru ja Bolivia ovat vaatineet niiltä korvauksia, jotta ilmastonmuutoksen haittoja voitaisiin torjua tehokkaammin.

Peru ja Bolivia ovat myös itse laatineet strategioita, joilla ne varautuvat ilmastonmuutoksen seurauksiin. Vain pieni osa suunnitelmista on toistaiseksi toteutunut.

 

Teksti: Niina Sarkonen

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.

 

 

(Kehitys-Utveckling 2.2010)

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Tässä palvelussa myös

Päivitetty 7.6.2010


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi