Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Bolivian alkuperäiskansojen itsetunto paranee hitaasti - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutiset maittain A-Z

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 17.5.2010

Bolivian alkuperäiskansojen itsetunto paranee hitaasti

Vielä 1950-luvulla Bolivian alkuperäiskansojen jäsenet eivät edes saaneet astua pääkaupunki La Pazin pääaukiolle. Presidentti Evo Morales lupaa heille itsehallintoa, maiden uudelleenjakoa ja parempia elinolosuhteita. Käytännössä köyhyyden ja syrjinnän kitkeminen on vaikeaa.

Evo Morales, kuva: Sebastian Baryli, Flickr/ccBolivian presidentti Evo Morales syntyi aimaraperheeseen. Hän on työskennellyt aiemmin muun muassa kokanviljelijänä. Kuva: Sebastian Baryli, Flickr/cc

”Maa, jossa intiaanit ja mustat ovat olleet arvoasteikon alapäässä, saa samasta ryhmästä presidentin. Se on järkyttävän suuri muutos, ja monet ihmiset pohtivat yhä, miten suhtautua siihen”, sanoo sosiaaliantropologi Eija Ranta-Owusu Helsingin yliopistosta.

Aimaraintiaaneihin kuuluva Evo Morales on Bolivian ensimmäinen presidentti, joka on alkuperäiskansan jäsen. Joulukuussa 2005 vaalit voittanut Morales on kuvannut itseään syrjittyjen edustajaksi ja luvannut jakaa Bolivian vaurauden köyhille.

Hän on muun muassa kansallistanut suuren osan maan öljy- ja kaasuvaroista sekä puhelinyhtiöt, minkä seurauksena monikansalliset yritykset maksavat valtiolle nyt enemmän veroja. Tuotto on jaettu lapsille opintotukena ja vanhuksille eläkkeenä. Maassa on toteutettu myös muun muassa lukutaitokampanja sekä muita sosiaalisia ohjelmia köyhien aseman parantamiseksi.

Morales lupasi myös uuden perustuslain, joka astui voimaan helmikuussa 2009. Siinä tunnustetaan Bolivian kaikki 36 alkuperäiskansaa, ja niille luvataan oikeus kulttuurinsa säilyttämiseen ja itsehallintoon. Perustuslaki lupaa myös panna rajat maanomistukselle, parantaa naisten asemaa sekä lisätä valtion kontrollia talouspolitiikasta ja luonnonvaroista.

Köyhyys pysyy

Moralesin uudistukset ovat merkittäviä alkuperäiskansojen kannalta, sillä perinteisesti heitä on pidetty muuta väestöä alempiarvoisena. 1500-luvulta 1800-luvun alkupuolelle kestäneen Espanjan siirtomaavallan aikana intiaanien maat riistettiin ja heidät alistettiin pakkotyöhön. Äänioikeus heille myönnettiin vasta 1950-luvulla.

Muutoksen tuulet ovat puhaltaneet 1990-luvulta alkaen, jolloin alkuperäiskansat alkoivat protestoida ja vaatia muun muassa perustuslain uudistamista. Viime vuosina heidän asemansa on parantunut. Esimerkiksi koulutusluvut ovat kohentuneet ja yhä useampi alkuperäiskansan jäsen on päässyt julkiseen virkaan, mikä oli aiemmin harvinaista.

”Alkuperäiskansat tuntevat aiempaa paremmin oikeutensa. Poliittisten oikeuksien parantuminen ei kuitenkaan ole vaikuttanut heidän taloudelliseen asemaansa millään tavalla”, Ranta-Owusu muistuttaa.

Lähes kaikilla mittareilla tarkasteltuna alkuperäiskansat ovat nykyäänkin heikommassa asemassa kuin muut bolivialaiset. Suuri osa elää köyhyydessä ja elättää itsensä pienviljelijöinä tai halpatyöläisinä suurtiloilla. Vauraus keskittyy valkoiselle eliitille, vaikka alkuperäiskansat muodostavat jopa 65 prosenttia koko väestöstä.

Uudistukset takkuavat

Vaikka monet Moralesin uudistukset ovat olleet toivottuja ja yli 60 prosenttia kansasta kannatti uutta perustuslakia, käytännössä uudistusten toteuttaminen ei ole ollut helppoa. Bolivian on pelätty jakautuvan yhä pahemmin kahtia Moralesin radikaalin politiikan vuoksi. Vauras väestönosa ei pidä etenkään luonnonvarojen kansallistamisesta, ja jotkut valkoiset pitävät alkuperäiskansojen oikeuksien vahvistamista käänteisenä rasismina itseään kohtaan. 

Moralesin MAS-puolue joutuikin tekemään kiistojen vuoksi kompromisseja perustuslakineuvotteluissa, minkä vuoksi esimerkiksi lupaus maiden uudelleenjaosta on jäämässä torsoksi. Maanomistukselle asetetaan laissa yläraja, mutta laki ei ole voimassa takautuvasti. Käytännössä omistussuhteet eivät siis muutu.

”On vaikea tietää, onko maanjako vain poliittista retoriikkaa. Monet virkamiehet ovat olleet tyytymättömiä uudistukseen”, Ranta-Owusu kertoo.

Elä hyvin

Yksi Moralesin radikaaleista ajatuksista on uusi kehityspoliittinen suunnitelma, jonka tarkoituksena on pohjautua alkuperäiskansojen maailmankatsomukseen. Ranta-Owusu tekee väitöskirjaa uudistuksen toteuttamisesta.

Aimaranainen katselee vuorelta Copacabanan kaupunkia, kuva: Adam Jones, Ph.D., Flickr/ccBolivian aimarat ja ketshuat asuvat usein maan vuoristoisilla seuduilla. Kuva: Adam Jones, Ph.D., Flickr/cc

”Alkuperäiskansojen arvoihin kuuluvat esimerkiksi yhteisöllisyys, harmonia ja vastavuoroisuus. Bolivialaiset pitävät liian yksilökeskeisenä länsimaista elämäntapaa, jossa pyritään aina parempaan, kasvattamaan pääomia tai omaa hyvinvointia”, Ranta-Owusu kertoo.

Alkuperäiskansojen ajattelutapaa kutsutaan nimellä vivir bien, elä hyvin. Vaikka ajatus on kaunis, Ranta-Owusun mukaan sitä on ollut vaikea toteuttaa käytännössä. Suunnitteluministeriön urbaaneilla virkamiehillä ei ole käsitystä siitä, miten idealistisen filosofian voisi siirtää käytännön kehityspolitiikaksi.

Ranta-Owusu pelkää, että jos vivir bieniä korostetaan liikaa, romantisoidaan turhaan alkuperäiskansojen maailmankatsomusta ja unohdetaan muut ongelmat.

”Jotkut alkuperäiskansa-aktivistit väittävät esimerkiksi, että sukupuolten epätasa-arvo on vain kapitalistisen yhteiskuntajärjestelmän tuote. Tällä retoriikalla voidaan oikeuttaa epätasa-arvo”, Ranta-Owusu kuvailee.

Isona presidentiksi

Vaikka Moralesin politiikka aiheuttaa ristiriitaisia tunteita eikä sen todellisista vaikutuksista esimerkiksi köyhyyteen vielä tiedetä, Ranta-Owusun mielestä paljon on jo tapahtunut. Alkuperäiskansojen ajattelun huomioiminen ylipäätään on radikaali ajatus maassa, jossa intiaaneja on vuosisatoja pidetty alempiarvoisina.

”Boliviassa kerrotaan nykyisin, että intiaanilapset haluavat isona presidentiksi. Aiemmin he eivät ajatelleet, että voisivat päästä edes korkeaa koulutusta vaativiin ammatteihin”, Ranta-Owusu toteaa.

Teija Laakso / maailma.net
 

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Tämä dokumentti

Päivitetty 18.5.2010


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi