Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Hiljainen haitilaismies selviytyy Suomessa taiteen voimalla - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutiset maittain A-Z

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 10.5.2010

Hiljainen haitilaismies selviytyy Suomessa taiteen voimalla

Haitilainen Elie Noel selviytyy Suomessa ammentamalla voimaa oman maansa kulttuurista. Kotimaansa jälleenrakentamiseen ulkomaalaisten voimin hän suhtautuu epäillen. Haitilaisille on luvattu paljon apua, mutta jälleen heitä pidetään vain toimenpiteiden kohteina.

Elie Noel, kuva: Katri SimonenElie Noel on yksi Suomen harvoista haitilaisista. Kuva: Katri Simonen

Viimeksi Elie Noel kävi kotimaassaan kolme vuotta sitten.  Paluu takaisin Suomeen oli vaikea. Täällä hän on kuitenkin elänyt jo 18 vuotta. Maanmiehiä Helsingissä on vain puolitoista: yksi mies ja yksi sveitsiläis-haitilainen nainen.

”Maanjäristyksen jälkeen olimme yhteydessä”, 48-vuotias Noel toteaa verkkaan. Kuin häneen olisi tarttunut suomalaisuutta.

Haiti on kooltaan alle kymmenesosa Suomesta, mutta asukkaita on yhdeksän miljoonaa. ”Kaikki” tuntuvat keskittyneen pääkaupunkiin Port-au-Princeen, sillä maa on vuoristoinen ja viljelymaasta on kova puute.  Kaupungissa voi harjoittaa ainakin jonkinlaista bisnestä, pienempää tai suurempaa. Noelin perheellä on tekstiileihin liittyvää liiketoimintaa.

Haitilaisten toimeentuloon ja selviytymiseen vaikuttavat ratkaisevasti ulkomailla asuvat perheenjäsenet.  He lähettävät kotiin rahaa, ja heiltä ovat peräisin tietokoneet ja kännykät, joilla ollaan yhteydessä muuhun maailmaan.

Myös Noelin perheestä moni on muuttanut ulkomaille, USA:han. Hän on ainoana Euroopassa.

Haitilaisten äidinkielessä
kuuluu monta kulttuuria

 Äidinkieltään, eli kreolia, Noel puhui viimeksi kolme vuotta sitten, ja sen jälkeen harvakseltaan puhelimessa. Hän kertoo, että Haitin kreolissa on aineksia saaren alkuperäisasukkaiden ja Länsi-Afrikan kielistä, ranskasta, portugalista, espanjasta ja englannista. Haitin kreoli tunnustettiin viralliseksi kieleksi vuonna 1996. Toinen virallinen kieli on ranska, mutta sitä puhuu vain kymmenesosa väestöstä.

Noel puhuu myös englantia. Hän lähti 19-vuotiaana USA:han, Bostonin Cambridgeen, oppi siellä kielen ja olisi halunnut opiskella teollista suunnittelua. Mutta kouluttautuminen oli aivan liian kallista.

USA:sta Noel päätyi perheellistyneenä Suomeen liki parikymmentä vuotta sitten.

Haiti on inspiraation
lähde

Suomessa paras tai innostavin asia haitilaismiehelle on luonto. Muu on vaikeaa: työn saaminen, kieli, kulttuuri… 

”Selviydyn omalla tavallani. Haitin kulttuuri on henkisen ja älyllisen inspiraationi lähde”, Noel sanoo.

Hiljainen mies on ajattelija ja taiteilija.  Hän maalaa suuria, figuratiivisia, mytologis-aiheisia maalauksia. Hän on pitänyt Suomessa yhden näyttelyn. Hän myös kirjoittaa runoja. Musiikki kuuluu elämään itsestäänselvästi kuin luonto.

Auttajat käskyttävät
haitilaisia 

Maanjäristyksen jälkeen Haiti on edelleen kaaoksessa, myös avustustoiminnan osalta, vaikka media kuinka kertoo avustuskuljetuksista ja lahjoituksista.

”Tiedotusvälineiden erikoisosaamista on asioiden editoiminen siedettäviksi”, Noel sanoo.

Hän ei oikein usko joidenkin tahojen puheita siitä, että nyt rakennetaan sitten saman tien koko Haiti kuntoon.

”Vuorovaikutusta kymmenien tuhansien ulkomaalaisten avustustyöntekijöiden ja haitilaisten välillä ei juuri ole, ei edes yhteistä kieltä.  Haitissa olisi päteviä ihmisiä rakennustöitä ja operaatioita suunnittelemaan ja hallinnoimaan, mutta haitilaisia vain käskytetään.”

”Uudistuminen ei tapahdu ulkomaalaisten kautta. Eikä Haitissa ole nyt mitään omaa uudistusliikettä”, Noel sanoo. Viimeksi sellainen oli 1990-luvulla, kun köyhien pappi ja älymystöä innoittanut Jean-Baptiste Aristide valittiin äänivyöryllä presidentiksi ”elinikäisten” presidenttien ”Papa Doc” ja ”Baby Doc”Duvalierin jälkeen.

”Haiti menee eteenpäin päivä kerrallaan”, Elie Noel sanoo.

Haitia ei ole koskaan
kunnioitettu

Jos hyvä tulisi ulkomaalaisten avulla, Haiti olisi ollut paratiisi siitä lähtien kun Kolumbus astui Hispaniolaksi nimittämänsä saaren kamaralle vuonna 1492. Tai siitä, kun Napoleon lähetti sinne joukkojaan. Mutta se oli jo ennen maanjäristystä maailman korruptoitunein valtio.

”Haitilla ei ole mitään kontrollia omiin rajoihinsa”, Noel toteaa.

Hän viittaa Haitiin tuotuun näennäisdemokraattiseen järjestelmään, joka ei kohtaa ihmisten todellisuutta millään tavalla. Hän viittaa myös USA:sta peräisin olevien elintarvikkeiden massiiviseen dumppaukseen, mikä syö kannattavuutta omalta viljelyltä.

Puhumattakaan lukuisista sotkuisista, ulkomailta ohjatuista haitilaisjohtajien vallasta syöksemisistä, valtaan nostamisista ja aseistamisista.

Haitin suvereenisuutta ei ole koskaan kunnioitettu. Jo 1500-luvulla kaikki alkuperäisasukkaat oli tapettu tai kuolleet sukupuuttoon. Tilalle tuotiin lähes miljoona orjaa Afrikasta. Vuosisatojen mittaan ranskalaiset, espanjalaiset, englantilaiset ja amerikkalaiset ovat tehneet saarelle maihinnousuja, rankaisuretkiä (kun haitilaiset itse lopettivat orjuuden), kaapanneet valtionpankin omaisuuden, vaatineet itselleen korvauksia orjien menettämisestä ja niin edelleen.

Viimeisimpiä puuttumisia Haitin asioihin oli presidentti Aristiden ajaminen maanpakoon vuonna 2004. Puuttumiset on viime vuosikymmeninä tehty rauhanturvaamisen, demokratian tai avustamisen nimissä.

Virallisia vierailuja on ollut vähemmän.

Maanjäristyksen jälkeen Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy matkusti Haitiin.  Yhdessä presidentti René Prévalin kanssa hän pyöri helikopterilla neljä tuntia tuhoalueiden yläpuolella. Tämä oli Ranskan presidentin ensimmäinen virallinen vierailu 206 vuoteen entisessä siirtomaassaan, eli Haitin itsenäistymisvuoden 1804 jälkeen.  

”Haiti oli ensimmäinen maa, joka poisti orjuuden, ja ensimmäinen värillinen valtio uudella ajalla. Haiti on säilyttänyt Afrikan vanhinta kulttuuria jopa paremmin kuin monet Afrikan valtiot”, Elie Noel huomauttaa.

Hänen mukaansa ainutlaatuinen kulttuuriperintö johtuu siitä, että Haitin itsenäistyttyä länsimaat katkaisivat kaikki yhteydet saarivaltioon ja Haiti sai monia kymmeniä vuosia rauhassa kehittää omia rakenteitaan ja instituutioitaan. Kulttuuri pääsi juurtumaan syvälle saaren tuliperäiseen maahan.   

Katri Simonen

Kansainvälinen yhteisö, kaikkiaan yli 140 valtiota, on luvannut Haitille odotettua enemmän apua, 7 miljardia dollaria. Suomi tukee Haitin jälleenrakennusta kaikkiaan 12,7 miljoonalla eurolla.

Kirjoittaja on kehityskysymyksiin perehtynyt vapaa toimittaja.

Global.finlandissa kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Päivitetty 5.5.2010


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi