Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Bolivian vaihtoehtoinen ilmastokokous vaati teollisuusmaita tilille - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutiset maittain A-Z

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 27.4.2010

Bolivian vaihtoehtoinen ilmastokokous vaati teollisuusmaita tilille

Bolivia otti viime viikolla ohjat käsiinsä ilmastonmuutoksen torjunnassa. Kööpenhaminan ilmastokokouksen laihoihin tuloksiin pettynyt presidentti Evo Morales järjesti ruohonjuuritason ilmastokokouksen, joka vaatii teollisuusmailta rutkasti suurempia päästövähennyksiä kuin aiemmin on luvattu.

Cochabambassa maan keskiosassa pidetyssä kokouksessa suomittiin kovin sanoin teollisuusmaita ilmastonmuutoksen aiheuttamisesta.

”Avajaispuheissa toistui sama asia kuin kokouksessa muutenkin: kapitalismi ja markkinatalous ovat perussyy ongelmiin”, kertoo Suomen Perun, Ecuadorin ja Bolivian suurlähettiläs Pekka Orpana.

Cochabamban ilmastokokous, Bolivia, kuva: The City Project, Flickr/CCCochabamban ilmastokokoukseen saapui kuulijoita 142 maasta. Presidenttitason vieraita tuli kuitenkin vain muutamasta Latinalaisen Amerikan vasemmistolaisesta maasta. Kuva: The City Project, Flickr/CC


Orpana osallistui kokouksen ensimmäiseen päivään Suomen edustajana. Avajaisissa oli hänen mukaansa lähes uskonnollinen tunnelma: juhlassa esitettiin muun muassa alkuperäiskansojen perinteinen siunausseremonia.

”Tunnelma viesti, että nyt on todella alulla jotain suurta ja että maailmaa pystytään muuttumaan”, Orpana kuvailee.

Kansojen äänestys
ilmastonmuutoksesta

Presidentti Evo Moralesin mukaan viime joulukuussa pidetyssä Kööpenhaminan ilmastokokouksessa ei kuunneltu riittävästi kehitysmaita. Cochabamban kokous tarjosikin vaihtoehdon etenkin niille, jotka eivät saa ääntään muuten kuuluviin: alkuperäiskansojen ja kehitysmaiden edustajille, kansalaisjärjestöille ja aktivisteille. Yhteensä kokoukseen saapui noin 35 000 ihmistä, yli puolet enemmän kuin oli odotettu. 

Alkuperäiskansaa Cochabamban ilmastokokouksessa, kuva: The City Project, Flickr/CCEtenkin alkuperäiskansojen edustus oli Cochabamban kokouksessa vahva. Kuva: The City Project, Flickr/CC

17 työryhmän keskustelujen tuloksena syntyi julkilausuma, jossa muun muassa vaaditaan teollisuusmailta päästöjen vähentämistä 50 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä sekä ilmaston lämpenemisen pitämistä yhdessä asteessa teollisuusmaiden ehdottaman kahden asteen sijaan.

Kokous haluaa myös järjestää ensi vuonna globaalin kansanäänestyksen ilmastonmuutoksen torjunnan keinoista sekä perustaa kansainvälisen tuomioistuimen, joka tuomitsisi maita ja esimerkiksi yhtiöitä ilmastonmuutoksen aiheuttamisesta.

Lisäksi julkilausuma vaatii teollisuusmaita maksamaan kehitysmaille ilmastorahaa vuosittain summan, joka vastaa kuutta prosenttia teollisuusmaiden bruttokansantuotteesta.

Käytännössä Cochabamban kokous ei ole osa YK:n alaisia virallisia ilmastokokouksia, eivätkä sen päätökset sido hallituksia. YK on kuitenkin päättänyt, että Cochabamban kokouksen kommentit voidaan ottaa huomioon, kun muotoillaan pohja-asiakirjaa marraskuussa pidettävään Meksikon Cancúnin ilmastokokoukseen.

Pelastus
turhautuneille

Cochambaban varsin ehdottomat vaatimukset ovat luultavasti liian kovia länsimaille ainakin sellaisenaan, joten kompromisseja tarvitaan. Toisaalta kokous saattaa viestiä uutta aikaa ilmastopolitiikassa: turhautuneet kehitysmaat yrittävät ottaa ohjia omiin käsiinsä, kun länsimaista ei siihen ole.

Evo Morales, kuva: kk+, Flickr/CCBolivian karismaattinen presidentti Evo Morales julisti avajaispuheessaan joko kapitalismin tai äiti Maan kuolemaa. Morales on tulossa puhumaan toukokuussa myös Suomeen. Kuva: kk+, Flickr/CC

”Kööpenhaminan kokous oli monien kansalaisaktivistien mielestä niin epäonnistunut, että Moralesin aloite on ollut henkireikä monille turhautuneille ihmisille. Ja jos Cochabamban esitykset edistyvät Cancúnin kokouksessa, maailma voi muuttuakin”, sanoo kehitysmaiden ympäristöasioihin keskittyvän Siemenpuu-säätiön hankekoordinaattori Kirsi Chavda, joka seurasi kokousta Suomesta.

Suurlähettiläs Pekka Orpanan mukaan kokous kertoo myös Bolivian halusta ottaa rooli alkuperäiskansojen edustajana ja äiti Maan pelastajana.

”Bolivian koko politiikka lähtee ajatuksesta, että äiti Maalla pitäisi olla juridiset oikeudet, kuten ihmisilläkin. Toinen tärkeä teema on vivir bien, hyvän elämisen filosofia, jonka mukaan elämä ei voi pohjautua jatkuvaan kuluttamiseen”, Orpana kertoo.

Pienten ääni
kuuluviin

Orpana ei kuitenkaan usko, että kehitysmaat pystyvät yhtenä rintamana ottamaan johtoa ilmastoneuvotteluissa. Vaikka Cochabamban osallistujat olivat melko yksimielisiä, kehitysmaat keskenään eivät ole. Lisäksi monet niistä ovat jo hyväksyneet Kööpenhaminan sopimuksen.

Cochabamban kokouksen suurin arvo lieneekin siinä, että syrjityimmät saivat mahdollisuuden sanoa sanansa.

”Onhan tämä osa kehitysmaiden voimaantumista. Ihmiset saavat tunteen, että voivat vaikuttaa, jos eivät virallista kautta, niin ainakin näin”, Kirsi Chavda toteaa.

Teija Laakso / maailma.net

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Tämä dokumentti

Tässä palvelussa myös

Päivitetty 29.4.2010


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi