Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Peru: Orkideoiden kasvatus tuo kyläläisille monenlaisia tuloja - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutiset maittain A-Z

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 13.4.2010

Peru: Orkideoiden kasvatus tuo kyläläisille monenlaisia tuloja

Perulaisen kylän asukkaat keräsivät ennen orkideoita myyntiin laittomasti suojelualueelta. Nykyisin he kasvattavat niitä itse. Suomen tukemassa hankkeessa tätä kauneutta markkinoidaan ulkomaille.

Umbelina Quispen puutarhassa kukkii useita orkideoita ja kasvaa lukuisia pieniä taimia. Hänen orkideakasvattamonsa on yksi kahdeksasta Oso Perdidon kylässä lähellä suojeltua metsää, jossa kasvaa sadoittain eri orkidealajeja.

Umbelina Quisbe, Peru, kuva: Ari RouvinenUmbelina Quispe on Oso Perdidon orkideoiden kasvattajien yhdistyksen perustajajäsen. Hän on oppinut kasvattamaan orkideoita kukkiviksi. Kuva: Ari Rouvinen

”Ennen poimin muiden kyläläisten tapaan orkideoita metsästä, vaikka tiesimme, että se on laitonta”, Quispe kertoo.

Oso Perdidon orkideaviljelmät ovat tulosta perulaisen kansalaisjärjestö Inibicon projektista, jota rahoitetaan Suomen kehitysyhteistyövaroista.

”Tavoitteena on lopettaa villien orkideoiden keruu suojelualueelta ja saada paikallisille ihmisille tuloja orkideoiden kasvatuksesta”, Inibicon puheenjohtaja, biologi Marco León Martinez kertoo.

Uusi orkidealaji aiheutti
ryntäyksen metsään

Kylän orkideankasvattajat ovat perustaneet yhdistyksen, jonka puheenjohtaja Pablo Charles Marin kiittää Marcoa ja Suomen Perun suurlähetystöstä saapunutta Ulla Helimoa taloudellisesta ja asiantuntija-avusta.

”Ennen meillä ei ollut tietoa järjestäytymisestä eikä eri orkidealajien nimistä, saati niiden kasvatuksesta.”

Suojeltuun metsään Perun ylänkösademetsissä Andien vuoriston itäpuolella rynnättiin varsinkin sen jälkeen, kun sieltä löydettiin aiemmin tuntematon orkidealaji vuonna 2001. Phragmipedium Kovachii -lajia pidetään merkittävimpänä orkidealöytönä sataan vuoteen.

”Kerääjä saa orkideasta noin viisi solea (runsaan euron), ulkomaalaiselta ehkä kymmenkertaisen summan. Ulkomailla salakuljetettu orkidea voi maksaa jopa 5 000 dollaria”, Martinez kertoo.

Ensi vuonna
vientimarkkinoille

Umbelina Quispe ei enää myy keräämiään orkideoita pilkkahintaan, vaan kasvattaa niitä puutarhassaan kukkiviksi ja odottaa niille markkinoita. Projektin tärkeä tavoite onkin markkinointikanavan löytäminen sekä Perussa että ulkomaille. 

orkideankasvattamo, Peru, kuva: Ari RouvinenInibicon puheenjohtaja Marco León Martinez (oik.) tutustuu Umbelina Quispen orkideaviljelmään muiden Oso Perdidon orkideoiden kasvattajien yhdistyksen jäsenten kanssa. Kuva: Ari Rouvinen

”Palkkaamme konsultin kehittämään markkinointia. Aluksi orkideoiden kasvattajien yhdistys voisi myydä orkideoita Limaan ja muihin rannikkokaupunkeihin toimintansa rahoittamiseksi. Myöhemmin he voisivat toimia yhteistyössä muiden orkideoiden viejien kanssa ja lopulta itsenäisesti vientimarkkinoilla. Uskon tähän päästävän ensi vuoden puoliväliin mennessä”, Martinez sanoo.

Projektissa kehitetään metodeja orkideoiden kasvattamiseksi halvemmalla kuin laboratorioissa. Muutamat kyläläisistä ovat käyneet opiskelemassa kasvatustekniikkaa naapurimaassa Ecuadorissa.

”Opin lannoitteiden käyttöä ja orkideoiden kloonausta. Ajan kanssa opimme soveltamaan oppeja. Nyt tiedämme myös, miten voimme ottaa kasvista versoja antaaksemme niitä toisillemme”, eräs matkalla mukana ollut kertoo.

Orkideat tuovat
myös turisteja

Orkideoiden kasvattajat odottavat turismin lisääntymistä. Toinen kansalaisjärjestö on perustanut lähistölle retkeilymajan ekoturisteille. Umbelina Quispe suunnittelee laittavansa turisteille pienen sisäänpääsymaksun kasvattamoonsa.

Inibico on järjestänyt myös työpajoja, joissa naiset ovat ideoineet orkidea-aiheisia käsitöitä myytäviksi turisteille. He hyödyntävät paikallisia materiaaleja ja perinteisiä käsityötapojaan. 

Kylän pienet karjatilat tuottavat maitoa ja juustoa myyntiin. Perunaa ja kaalia viljellään omaan käyttöön.

”Emme elä kovin hyvin, muttemme huonostikaan. Jos meillä olisi enemmän tuloja, voisimme lähettää lapsiamme opiskelemaan”, Pablo Charles Marin sanoo.

Kyläläisistä
metsänvartijoita

Entä miten orkideoiden kasvattajat suhtautuvat ihmisiin, jotka yhä keräävät orkideoita suojelualueelta?

”Muualta tulevat saattavat hakea metsästä satoja orkideoita kerralla. Tämä aiheuttaa meille harmia, muttei meillä ole keinoja pysäyttää heitä.”

Laajalla suojelualueella ei ole tarpeeksi vartijoita. Heitä on tarkoitus kouluttaa ja palkata paikallisesta väestöstä. Myös näin ihmisiä sitoutetaan luonnon suojeluun, kuten orkideoiden kasvatuksessakin.

Oso Perdidon orkideaprojektissa suhteellisen pienellä rahallisella panostuksella – Suomen antama tuki oli viime vuonna 55 000 euroa – ja paikallisten ihmisten toteuttamana saadaan aikaan hyviä tuloksia.

Ari Rouvinen

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.

Global.finlandissa kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Tämä dokumentti

Tässä palvelussa myös

Päivitetty 14.4.2010


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi