Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Peru: Konflikteista puolet liittyy ympäristöön - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutiset maittain A-Z

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 7.4.2010

Peru: Konflikteista puolet liittyy ympäristöön

Perussa raportoidaan olleen helmikuussa 2010 yli 250 sosiaalista konfliktia. Suuri osa niistä liittyi ympäristöön. Erityisesti suuria kaivos- ja öljy-yhtiöitä vastustetaan. Valtion mukaan suurin uhka luonnolle ovat pienyritysten epäviralliset kaivaukset - toisten mielestä valtion suunnitelmat tuhoavat Perun Amazonian sademetsän täysin.

Oikeusasiamiehen toimisto raportoi Perussa olleen helmikuussa 2010 yli 250 sosiaalista konfliktia. Konfliktien määrä on noussut viime vuosina huomattavasti, vaikka viimeisen viiden kuukauden ajan suunta on ollut laskeva.

Suuri osa konflikteista on ympäristöön liittyviä ja erityisesti suuria kaivos- ja öljy-yhtiöitä vastustetaan paljon. Valtio näkee suurimpana uhkana luonnolle pienyritysten epäviralliset kaivaukset, kun taas jotkut näkevät valtion suunnitelmien tuhoavan Perun Amazonian sademetsän tulevaisuudessa lähes kokonaan.

Luonnonvarat - uhka vai
mahdollisuus kehitykselle?

Perun sademetsä, kuva: Emmanuel Dyan, Flickr/Creative CommonsPerun sademetsässä kytee muutama räjähdysaltis konflikti, joka tulisi selvittää, ennen kuin ne kärjistyvät väkivaltaisiksi. Kuva: Emmanuel Dyan, Flickr/Creative Commons

Perun runsaat luonnonvarat ovat osaltaan mahdollistaneet pitkään jatkuneen talouskasvun ja selviytymisen vähin vaurioin kansainvälisestä taloustaantumasta. Ongelma on, että luonnonvarojen hyödyntäminen uhkaa alkuperäisväestöjen elinolosuhteita ja luonnon monimuotoisuutta, jos hyödyntäminen ei tapahdu kestävällä tavalla.

Perun oikeusasiamiehen raportin mukaan puolet konflikteista liittyy ympäristön käyttöön ja niistä kaksi kolmasosaa kaivostoimintaan. Toiseksi eniten ympäristökonfliktit liittyvät fossiilisiin polttoaineisiin, kuten öljyyn. Suurin osa konflikteista kohdistuu suuriin öljy- ja kaivosyhtiöihin, joiden toimilupia säätelee Perun valtio.

Konfliktit ovat levinneet viime aikoina lähes koko maahan, mutta eniten niitä on Punossa (22) ja Limassa (20). Investoinnit Amazoniassa ja Andeilla kaivoksiin sekä öljy- ja kaasukenttiin ovat olleet vahvassa nousussa, mikä osaltaan selittää kasvaneet luvut.

Suurin osa Perun konflikteista tapahtuu muualla kuin sademetsässä, mutta sademetsän alkuperäiskansojen ja suuryritysten väliset konfliktit ovat Perussa ja kenties maailmanlaajuisestikin olleet viimeaikoina kaikkein näkyvimpiä. Amazonian ympäristökonfliktien asiantuntija Roger Rumrrill varoittaa, että sademetsässä on muutama hyvin räjähdysaltis konflikti, jotka tulisi selvittää pikaisesti ennen kuin ne kärjistyvät väkivaltaisiksi.

Pelko ja köyhyys 
nostavat vastarintaan

Amazonia 2021 -kirjan mukaan sosiaalisia konflikteja aiheuttaa pääasiassa asianomaisten tietämättömyys heidän asuinalueellaan kaavailluista toimenpiteistä.

PetroPerun logo, kuva: Howard G Charing, Flickr/Creative CommonsMuun muassa Perun valtion öljy-yhtiö Petroperu toimii aktiivisesti Amazonian alueela. Kuva: Howard G Charing, Flickr/Creative Commons

Alueen toimiluvat ja suunnitelmat on sovittu usein vain valtion ja yhtiöiden kesken, ja monet yritykset ovat saaneet toimilupansa ilman, että niiden ympäristö- tai sosiaalisia vaikutuksia on tutkittu ja alueen alkuperäiskansaa on konsultoitu. Perukin allekirjoittaman ILOn alkuperäiskansoja koskevan sopimuksen mukaan alkuperäisväestöä tulee aina konsultoida ennen kuin heidän alueillaan aloitetaan toimenpiteitä.

Myös oikeusasiamiehen raportin mukaan suurin ympäristökonfliktien aiheuttaja on pelko yritysten aiheuttamista haitoista. Toinen merkittävä syy suurten yhtiöiden vastustamiseen on köyhyys, mikä merkitsee sitä, että paikalliset haluavat enemmän myös taloudellista hyötyä yhtiöiden toimista heidän asuinalueellaan.

Alkuperäisväestö ei taistele kehitystä vastaan eikä yleensä vastusta kaivauksia sinänsä. He haluavat osallistua päätöksiin, saada luonnonvarojen käytöstä myös oman hyötynsä ja että heidän historialliset oikeutensa maahan huomioidaan.

Mikä on sademetsien
suurin uhka?

Perun hallitus on nostanut erityisesti epävirallisen kaivostoiminnan suurimmaksi uhaksi maan luonnolle. Ongelma on akuutti erityisesti Madre de Diosin alueella, joka nousi päälehti El Comercion etusivulle viime syksynä murheellisilla kuvilla tuhotusta luonnosta.

Toiminta uhkaa tuhota alueen sademetsät tyystin ja samalla alueen matkailuyritykset. Perun hallitus on hiljattain päättänyt tehdä esityksen uudesta laista, joka kieltäisi toistaiseksi kaivauslupien myöntämisen Madre de Diosin alueelle sekä kaivauskoneiden toimimisen Madre de Diosin joissa.

Ongelman ratkaiseminen tulee kuitenkin olemaan erittäin vaikeaa. Pienimuotoinen kaivostoiminta on yksi alueen tärkeimmistä toimeentulon muodoista, jossa itse paikalliset asukkaat ja jopa viranomaiset ovat usein mukana. Sen lopettaminen toisi alueelle vakavia taloudellisia ongelmia.

Toisaalta monet ovat sillä kannalla, että suurin ympäristöuhka sademetsille ovat suuremman mittakaavan toimet - siis itse Perun valtion toiminta. On selvää, että suurten kaivos- ja öljy-yhtiöiden toimet, joihin valtio myöntää toimiluvat, aiheuttavat maassa paljon enemmän sosiaalisia konflikteja, joiden selvittämiseen olisi myös pureuduttava. Vain 7 prosenttia sosiaalisista konflikteista kohdistuu pienyrityksiin.

Amazonia 2021 -kirjassa julistetaan Perun valtion suunnitelmien tuhoavan lähes koko Amazonian alueen sademetsät tulevaisuudessa. Valtio on myöntänyt öljy-yhtiöille käyttölupia tulevaisuudelle jo 70 prosenttiin Perun Amazoniasta. Näissäkin tapauksissa, käyttöluvat maihin on annettu ennen kuin kaivausten sosiaali- ja ympäristövaikutuksista on tehty tutkimuksia.

Yksi huolestuttavimmista ajankohtaisista suunnitelmista on Madre de Diosin, Cuzcon ja Punon rajamaille Inambarin laaksoon kaavailtu yksi Latinalaisen Amerikan suurimmista vesivoimaloista, jonka rahoittajana ja suurimpana hyödynsaajana on Brasilia.

Paikalliset ihmiset ovat protestoineet voimalaa ja valittaneet siitä myös oikeusasiamiehelle, sillä sen uumoillaan aiheuttavan tulvia, jotka jättävät alleen laajoja alueita ja pakottavat tuhannet ihmiset muuttamaan pois alueelta. 

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Päivitetty 7.4.2010


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi