Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Australia tukee lähialueitaan - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutiset maittain A-Z

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 10.3.2010

NAAPURIAPUA

Australia tukee lähialueitaan

Australia pyrkii kehitysyhteistyöllään auttamaan kehitysmaita köyhyyden vähentämisessä ja kestävän kehityksen edistämisessä. Yhteistyön on myös oltava sopusoinnussa Australian kansallisten etujen kanssa.

”Auttamalla vahvistamme yhteiskuntia, ja vakauttamalla hallituksia parannamme omia taloudellisia ja turvallisuusetujamme”, Australia perustelee linjaansa.

Australialaiset ovat käyttäneet 2000-luvulla runsaasti kehitysyhteistyövarojaan kumppanuusmaidensa hallinnon kehittämiseen. Suurimmillaan tuki nousi jopa reiluun kolmannekseen määrärahoista.

Hanketoiminnassa vahvalla sijalla ovat lain ja järjestyksen parantaminen sekä konfliktien ehkäisy ja niistä toipuminen. Turvallisuus on osittain perusteena, kun kehitysapua ohjataan työhön ihmis- ja huumekaupan karsimiseksi sekä hiv/aidsin sekä muiden tartuntatautien torjumiseksi.

Työväenpuolue, joka nousi valtaan marraskuussa 2007, painottaa edeltäjiänsä konservatiiveja enemmän YK:n vuosituhattavoitteita. Varoja koulutukseen ja terveydenhuoltoon onkin lisätty.

Maantieteellistä tasapainoa

Kahdenvälisessä yhteistyössä etusijalla ovat Australian lähimmät alueet, joihin lukeutuvat Tyynenmeren saarivaltiot sekä Kaakkois- ja Itä-Aasian maat. Yhteistyöhön niiden kanssa on varattu peräti 57 prosenttia nykyisestä kehitysyhteistyöbudjetista.

Kuusi tärkeintä kumppanuusmaata saavat 920 miljoonaa euroa eli 38 prosenttia Australian kehitysapuvaroista. Kärkikaksikon muodostavat Indonesia ja Papua-Uusi-Guinea. Irak on ollut useana viime vuonna listan kolmonen, koska se on saanut kehitysluottojaan anteeksi.

Kuluvalla budjettikaudella kärkeä seuraavat Salomonsaaret, Filippiinit, Itä-Timor ja Vietnam.

Lähimpien alueiden suosimisesta seuraa, että Australian yhteistyö Afrikan ja Latinalaisen Amerikan maiden kanssa on suppeaa. Ratkaisu on perusteltu, sillä näin Australia tasapainottaa koko kansainvälisen yhteisön avun maantieteellistä jakaumaa.

Australialaiset myös muistuttavat, että heidän yhteistyöalueellaan elää satoja miljoonia köyhiä ihmisiä. Yhteistyö pienituloisten maiden kanssa vie noin puolet määrärahoista.

Australian tuki monikansallisille kehitysorganisaatioille jää sitä vastoin kansainvälisessä vertailussa pieneksi. Suurimpia vastaanottajia ovat Maailmanpankki ja Aasian kehityspankki.

Myös kansalaisjärjestöille jaettava osuus on jäänyt selvästi alle avunantajamaiden keskiarvon. Siitä Australia saakin moitteita teollisuusmaiden yhteistyöjärjestön OECD:n kehitysyhteistyökomitean DACin tuoreimmassa arviossa. Siinä ehdotetaan kansalaisjärjestöjen tuen kasvattamista, jotta kansalaiset hyväksyisivät kehitysyhteistyön laajentamisen.

Pääpuolueet nostivat kehitysyhteistyön ensi kertaa 25 tärkeimmän vaaliteeman joukkoon parlamenttivaalikampanjoissaan syksyllä 2007. Aloitteen teki työväenpuolue, joka halusi korostaa näkemystensä kansainvälisyyttä ja erottautua pitkään vallassa olleista konservatiiveista.  

Tehokkuutta ja ympäristöarviointia

Nykyisellä budjettikaudella näyttää siltä, että Australian määrärahojen osuus bruttokansantulosta nousee 0,34 prosenttiin. Osuus on kasvanut 2000-luvulla.

Kehitysyhteistyövirasto AusAID käyttää 85 prosenttia määrärahoista. Virasto on lyhyessä ajassa kaksinkertaistanut työntekijöidensä määrän 1 100:aan. Heistä 700 on australialaisia ja 400 kohdemaissa palkattuja.

Vuonna 2007 hallitus lupasi, että kehitysyhteistyömäärärahojen bruttokansantulo-osuus nostetaan 0,50 prosenttiin budjettikaudella 2015-2016. Se on yhä virallisena tavoitteena. Australia on sekä määrärahaosuudella että avun määrällä mitattuna keskisuuri avunantaja, ja sellaisena se aikoo pysyäkin.

Vuonna 2006 Australia pärjäsi huonosti kehitysavun tehokkuuden kansainvälisessä vertailussa. Työtä on sen jälkeen tehostettu avunantajamaiden yhteisen Pariisin julistuksen johtopäätösten mukaisesti.

Australia on onnistunut lisäämään sukupuolten tasa-arvoa toiminnassaan. Sen sijaan ympäristövaatimuksia ei ole otettu huomioon yhtä järjestelmällisesti, DAC huomauttaa.

 

Juhani Artto

 

(Kehitys-Utveckling 1.2010)

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Päivitetty 5.3.2010


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi