Rovaniemen pakkasissa pohdittiin viime viikolla eteläisen pallonpuoliskon kehitystä, kun Suomi isännöi kahta Latinalaisen Amerikan kehityspankin kokousta. Suomi on pankin jäsen ja tukee muun muassa uusiutuvan energian hankkeita.
Alkuviikosta pankin pääjohtaja ja Amerikan mantereen ulkopuoliset jäsenmaat kävivät epävirallisessa tapaamisessaan avointa keskustelua rakentavassa hengessä. ”Kokous saavutti tavoitteensa ja tarjosi hyvän tilaisuuden pohtia syvällisesti jäsenmaille tärkeitä asioita kuten avun tuloksellisuus ja pankin sektoripolitiikka. Kaikki esillä olleet aiheet liittyvät meneillään oleviin pääomankorotusneuvotteluihin”, kertoo Leena Viljanen, joka on Suomen edustaja pankin johtokuntatoimistossa. Pankin yhdeksännestä pääomankorotuksesta pyritään päättämään maaliskuun vuosikokouksessa Cancunissa.
Pohjoismailla on tällä hetkellä johtokuntatoimistossa kaksi edustajaa, joista Leena Viljanen on toinen. Viljasen kausi johtokuntatoimistossa jatkuu vuoden 2011 kesään. Suomen kanssa samaan johtokuntaryhmään kuuluvat muut pohjoismaat sekä Ranska, Espanja ja Itävalta.
Pankki painottaa lainanannossaan ilmastonmuutokseen liittyvää työtä. Vuonna 2007 käynnistynyt SECCI -rahasto (Sustainable Energy and Climate Change Initiative) rahoittaa uusiutuvan energian ja kestävien biopolttoaineiden käyttöä. Samalla autetaan Latinalaisen Amerikan maita sopeutumaan ilmastonmuutokseen. Suomi liittyi rahaston tukijaksi miljoonalla eurolla vuonna 2009.
Yksi rahastosta tukea saava hanke on Meksikon tuulivoiman kehittäminen. ”Meksiko on ollut hyvin aloitteellinen uusiutuvan energian kehittämisessä. Kyseessä on pilottihanke, jonka hyviä tuloksia voidaan soveltaa muihinkin maihin”, Leena Viljanen sanoo.
Viljasen mukaan SECCI on hyvin toimiva rahasto, joka on vienyt kehityspankin ilmastonmuutokseen liittyvää työtä eteenpäin. ”Tämä on osoitus siitä, että oikealla asenteella ja sitoutumalla asioihin voidaan saada paljon aikaan. Tällä hetkellä ilmastorahoituksen kysyntä on niin suurta, ettei rahasto pysty juuri nyt vastaamaan kaikkiin toiveisiin. Myös Suomi harkitsee lisärahoituksen myöntämistä rahastolle.”
Alkuviikon tapaamiseen osallistuivat Alankomaat, Belgia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Kroatia, Norja, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa, Slovenia, Sveitsi, Tanska ja Suomi sekä Japani, Etelä-Korea ja Israel. Mukana oli myös vuonna 2009 pankin jäseneksi liittynyt Kiina.
Pankin avunantajat pohtivat myös kehityspankin rahastopolitiikkaa ja toiminnan painotuksia. Näitä ovat muun muassa ilmasto ja uusiutuva energia, kauppa ja kehitys sekä sukupuolten välinen tasa-arvo.
Vuonna 1959 perustettu Latinalaisen Amerikan kehityspankki (Inter-American Development Bank, IDB) on suurin ja vanhin alueellinen kehityspankki. Sen tavoitteena on tukea kestävää talouskasvua, vähentää köyhyyttä ja lisätä sosiaalista tasa-arvoa Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueella. Pankki on Latinalaisen Amerikan suurin kehitysrahoittaja, vuonna 2009 lainananto oli 15,9 miljardia dollaria.
Vuodesta 1977 jäsenenä ollut Suomi antaa sitomatonta yleisavustusta kehityspankin budjettiin sekä rahoittaa kahdenvälistä kumppanuusrahastoa. Ilmaston ja uusiutuvan energian lisäksi Suomi tukee tietoyhteiskuntaan keskittyviä hankkeita monenkeskisen temaattisen rahaston kautta.
Outi Einola-Head
Jaa kirjanmerkki