Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Miljoonat pakenevat ilmastonmuutosta - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Globaalikasvatus: Ilmastopakolaisuus (1.2010)

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna

Miljoonat pakenevat ilmastonmuutosta

Yksi ilmastonmuutoksen vakavimmista vaikutuksista saattaa olla massiivinen pakolaisvirta. Jo nyt Tyynenmeren saarivaltiot evakuoivat asukkaitaan nousevan meriveden tieltä, kehitysmaiden maaseudun asukkaat pakenevat ympäristöongelmia kaupunkeihin ja luonnonkatastrofit ajavat pakoon enemmän ihmisiä kuin konfliktit. Tulevaisuudessa muuttajia voi olla satoja miljoonia. Tarvitaan yhä enemmän sopeutumiskykyä, jotta valtava siirtolaisvirta saataisiin hallittua.

Äkillisiä katastrofeja ja vähittäisiä muutoksia

Ilmastonmuutoksen seurauksena sademäärät muuttuvat, kuivuus lisääntyy ja aavikoituminen sekä eroosio kiihtyvät. Merenpinta nousee ja äärimmäiset sääilmiöt, kuten hirmumyrskyt, lisääntyvät.

Kuivuuden vuoksi kuollutta karjaa Keniassa. (Kuva: oxfam international / cc 2.0 / Flickr)Kuivuuden vuoksi kuollutta karjaa Keniassa. Kun ympäristö muuttuu, myös perinteiset elinkeinot kärsivät. (Kuva: oxfam international / cc 2.0 / Flickr)

Muutosten seurauksena vesi- ja ruokapula pahenevat, maanviljelys vaikeutuu, yhä enemmän koteja tuhoutuu luonnonkatastrofeissa ja nouseva merivesi voi viedä kokonaisia valtioita mukanaan. Lisääntyvät ongelmat saavat monet ihmiset etsimään uutta elämää muualta. Syntyy ilmastopakolaisten virta.

Selvimmin muutokset näkyvät kehitysmaissa, joiden elinkeinot ja ympäristö ovat usein ilmastonmuutoksille herkkiä ja keinot sopeutua vähäisiä. Niinpä ilmastopakolaisuuskin on yleisintä juuri kehitysmaissa: Afrikan, Aasian ja Latinalaisen Amerikan maissa sekä pienissä saarivaltioissa. Esimerkiksi nouseva merenpinta uhkaa etenkin alavalla seudulla sijaitsevia Aasian väkirikkaita maita sekä Tyynenmeren pieniä saarivaltioita.

Muuttoliike voi pahentaa ongelmia

Nopeasti syntyvä muuttoliike voi johtaa konflikteihin, köyhyyteen ja yhä lisääntyviin ympäristöongelmiin. Useimmiten muuttaminen on maan sisäistä, ja moni muuttajista päätyy maalta kaupunkien muutenkin paisuneisiin slummeihin. Heikot asumukset ja huonot peruspalvelut tekevät heistä vain entistä haavoittuvampia ilmastonmuutoksen vaikutuksille.

Pahimmillaan ympäristön rappeutuminen ja muuttoliike voivat muodostaa noidankehän. Laaja muuttoliike ja pakolaisuus voivat pahentaa ympäristön tilaa entisestään – ja johtaa taas lisääntyvään pakolaisuuteen. Toisaalta lähtöalueella ihmisten poismuutto voi edesauttaa ympäristön toipumista.

Maanviljelijöitä Senegalissa. (Kuva: vredeseilanden / cc 2.0 / Flickr)Maanviljelijöitä Senegalissa. Kehitysmaiden maanviljelys kärsii helposti ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Kastelemalla pellot riskejä voidaan vähentää. (Kuva: vredeseilanden / cc 2.0 / Flickr)

Ilmastopakolaisten kokonaismäärää on vaikea arvioida, sillä ilmastonmuutoksen lopulliset vaikutukset ovat vielä hämärän peitossa. Jo nyt maailmassa on ainakin 25 miljoonaa ihmistä, jotka ovat muuttaneet kodistaan ympäristösyistä – eikä heihin ole laskettu ympäristön asteittaisten muutosten, kuten kuivuuden, vuoksi muuttaneita. Vuoteen 2050 mennessä ilmastopakolaisia voi olla vaihtelevien arvioiden mukaan 50 miljoonasta miljardiin. Useimmat arviot liikkuvat noin 200 miljoonassa.

Arvioihin kuitenkin lasketaan usein vain ne, jotka elävät suurien ilmastokatastrofien riskialueilla. Niissä ei myöskään oteta huomioon sopeutumiskeinoja, joilla luultavasti pystytään pienentämään muuttajien määrää.

Vaihtoehtona sopeutuminen

Ilmastopakolaisuutta on vaikea torjua ilmiön monimutkaisuuden ja ennustamattomuuden vuoksi. Ilmastopakolaiseksi lähdetään harvoin pelkästään ympäristösyistä, vaan lähtöpäätökseen vaikuttavat myös erilaiset sosiaaliset, poliittiset ja taloudelliset tekijät.

Tarvetta paeta on kuitenkin mahdollista vähentää sekä torjumalla ilmastonmuutosta että vahvistamalla ihmisten sopeutumiskykyä. Keinoja sopeutua ympäristön muuttumiseen voivat olla esimerkiksi paremmin kuivuutta kestävät viljalajit, sadeveden tehokkaampi keräys kasteluveden saamiseksi ja elinkeinojen monipuolistaminen riskien välttämiseksi.

Tulvat ja nouseva vedenpinta voidaan ottaa huomioon myös kaupunkisuunnittelussa ja luonnonkatastrofeista varoittavia järjestelmiä voidaan parantaa. Ihmisiä voidaan tukea myös taloudellisesti, jotta heidän ei tarvitsisi lähteä etsimään elantoaan muualta.

Muuttaminen on kuitenkin nähtävä yhtenä ilmastonmuutokseen sopeutumisen vaihtoehtona, sillä joillekin ihmisille se on ainoa mahdollisuus. Ilmastopakolaisilla ei toistaiseksi ole kansainvälistä, virallista asemaa, toisin kuin esimerkiksi poliittista vainoa pakenevilla. Tulevaisuudessa tilanne saattaa kuitenkin muuttua. Esimerkiksi Tanska – ensimmäisenä Euroopan maana – on jo myöntänyt oleskelulupia ilmastopakolaisille.

Teija Laakso / maailma.net

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Tämä dokumentti

Päivitetty 16.8.2013


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi