”Tällä hetkellä Haitiin tulee paljon avustuskuormia, mutta avun jakaminen on iso kysymys. Siinä voi olla pullonkaula”, toteaa Luterilaisen maailmanliiton Haitin ohjelmajohtaja Sylvia Raulo, joka tavoitettiin sunnuntai-iltana maan pääkaupungista Port-au-Princestä.
”Avustustyön prioriteetit ovat hyvin selvät. Ensin on pelastettava ihmiset pois raunioista. Seuraavana tulee lääkintä. Loukkaantuneet täytyy saada hoitoon. Sitten tulevat vesi, sanitaatio ja ruoka. Lähiviikkoina täytyy saada kodittomille ihmisille myös jonkunlainen suoja”, luettelee Raulo.
Syksystä 2007 Haitissa työskennellyt Raulo kertoo, että pari ensimmäistä päivää meni viime viikon tiistaina sattuneen maanjäristyksen jälkeen siihen, että työntekijät selvittivät omaistensa, työkavereidensa ja yhteistyökumppaniensa kohtaloa. Lisäksi he auttoivat raivaustöissä naapureitaan.
Meillä on hyvä tilanne. Osa työntekijöistämme on menettänyt perheenjäseniä, mutta suurin osa työntekijöistämme ja yhteistyökumppaneistamme on elossa. Olemme uskomattoman onnekkaita myös siinä, että toimistomme on kunnossa. Toistaiseksi toimistoon on majoitettu useita sellaisia työntekijöitä, jotka ovat menettäneet kotinsa ja kaiken omaisuutensa&rdquo, Raulo toteaa.
Olemme voineet jo tehdä eilen ja tänään kartoituksia pääkaupungin lähellä olevilla alueilla, jotka ovat kärsineet hyvin suuria tuhoja maanjäristyksessä. Meidän on tarkoitus lähteä näille alueille ensi viikolla, mutta ongelmana on se, että meillä ei ole bensaa riittävästi. Odotamme, että saisimme lisää polttoainetta tiistaina.”
Juuri nyt on tärkeää toimittaa taivasalla oleville ihmisille puhdasta juomavettä. Raulon mukaan vettä tarvitaan paljon, sillä tarve on valtava. Parin viime päivän aikana kaupungilla on kuitenkin näkynyt jo pulloveden tuottajien vesirekkoja, jotka ovat jakaneet vettä autoista.
”Hyvä uutinen on se, että toimistomme lähellä sijaitseva valtiollinen vesilaitos säilyi maanjäristyksessä täysin ehjänä. Pääkaupunkiseudun vesijohtoverkosto on säilynyt yllättävän hyvässä kunnossa, vaikka se ei ollut mikään kehuttava ennenkään maanjäristystä. Pääasia, että vettä on”, Raulo toteaa.
Vedenpuhdistuslaitteistoilla voidaan käsitellä vaikka sadevesialtaiden ja kaivojen vettä. Puhdas vesi on aivan olennainen tekijä ihmisten eloonjäämisen ja terveyden kannalta. Likainen juomavesi aiheuttaa monenlaisia tauteja ja muodostaa erityisen riskin pienille lapsille.
Kirkon Ulkomaanavun yhdessä norjalaisen sisarjärjestön kanssa lähettämät kaksi vedenpuhdistuslaitteistoa tulevat suureen tarpeeseen. Kummallakin laitteistolla voidaan puhdistaa 4 000 litraa vettä tunnissa eli yhteensä lähes 200 000 litraa vuorokaudessa. Tämä merkitsee sitä, että 40 000 ihmistä saa päivässä viisi litraa talousvettä.
”Olemme neuvotelleet myös parin täällä jo ennen maanjäristystä toimineen järjestön kanssa yhteistyöstä. Aiomme järjestää puistoissa majaileville ihmisille vettä ja sanitaatiota. On tärkeää hoitaa jätteet pois, jotta taudit eivät pääsisi leviämään.”
Raulon mukaan kodittomille ihmisille on jaettu tähän mennessä lähinnä kuivamuonaa. YK:n alainen Maailman elintarvikeohjelma WFP on jakanut ihmisille ruokaa, mitä sillä on ollut valmiusvarastoissaan. Niillä on hyvin suuri merkitys tässä tilanteessa, kunhan jakelu vaan saadaan toimimaan.
Tietoliikenneyhteydet ovat jo parantuneet pääkaupungissa. Puhelimet toimivat nyt kohtuullisen hyvin. Maanjäristyksen jälkeen suurin osa asukkaista oli pimennossa pitkälti toista vuorokautta. Satelliittipuhelimistakaan ei ollut apua.
”Haitilla on edessään massiivinen jälleenrakennus. Kyse ei ole vain teistä ja taloista. Rakennusten – virastojen, palatsien, katedraalien ja koulujen – mukana meni suuri määrä ihmisiä: virkamiehiä, poliiseja, parlamentin jäseniä… Inhimilliset menetykset ovat valtavat”, Raulo pohtii.
”YK – joka on ollut merkittävä tekijä Haitissa – kärsi valtavasti maanjäristyksessä, kun se menetti niin paljon työntekijöitään ja johtohenkilöitään, muun muassa rauhanturvaoperaation johtajan. Sillä oli hetkellisesti lamaannuttava vaikutus YK:n toimintaan.”
Haitin hallitus on kehottanut pääkaupungin ihmisiä lähtemään perheittensä luo maaseudulle. Monet ovatkin noudattaneet kehotusta. Kaupungin tyhjeneminen voi heikentää turvallisuustilannetta.
Fida International
Kirkon Ulkomaanapu
Pelastakaa Lapset
Plan Suomi
Suomen Punainen Risti
Suomen Unicef
Suomen World Vision
Sylvia Raulo korostaa, että vaikka humanitaariset tarpeet järistysalueella ovatkin juuri nyt ykkössijalla, ponnistelevat kehitysyhteistyötä tekevät järjestöt samaan aikaan jatkaakseen työtä edes jollain tasolla muualla maassa, mikä on tässä tilanteessa tärkeämpää kuin koskaan. Oman lisärasitteensa muodostavat vielä pääkaupunkiseudulta pakenevat ihmiset.
”Ajan mittaan on paneuduttava myös psyko-sosiaaliseen puoleen. Maanjäristys on aiheuttanut kaikille niin valtavan trauman. Eilenkin oli vielä aika voimakas jälkijäristys.”
Riitta Saarinen
Kirjoittaja on kehityskysymyksiin perehtynyt vapaa toimittaja.
Päivitetty 2.2.2010
Jaa kirjanmerkki