Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Kambodžan nälkäkuukaudet - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutiset maittain A-Z

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 17.12.2009

KEHITYSPOLITIIKKA NYT

Kambodžan nälkäkuukaudet

Elintarvikkeiden hinnankorotukset ja vaatetehtaiden sulkeminen voivat romahduttaa köyhien kambodžalaisten perheiden talouden.

Kambodžassa ruoan ja polttoaineiden hinnankorotukset vaikeuttavat etenkin köyhimpien arkea, käy ilmi Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen haastatteluista eri puolilla Kambodžaa. Monet kärsivät nälkäkuukausista, jolloin ruokaa on rajoitetusti.

Puolet kymmeneen ryhmähaastatteluun osallistuneista perheistä kärsii nälästä jopa kahdesta kolmeen kuukautta vuodessa. Tällöin ateriat koostuvat vain vedellä jatketusta riisistä.

Maaseudulla omavaraisviljelyyn ja maataloustuotteiden pienimuotoiseen kauppaan perustuvat elinkeinot ovat haavoittuvia, koska sadot vaihtelevat sääolojen mukaan, eikä köyhillä ihmisillä ole ruoka- tai rahavarastoja, joiden turvin selvitä katovuosista.

Varsinkin kahden viime vuoden hinnankorotukset ovat ajaneet perheet ahtaalle.

Maanviljelyksessä käytettävien bensiinin ja dieselin, lannoitteiden ja torjunta-aineiden sekä monien tuontitavaroiden hinnat ovat nousseet. Riisin hinta on kaksinkertaistunut, ja se on tuntunut etenkin köyhien kotitalouksien ruokapöydissä.

Riisinviljelyalueilla sadon onnistuminen ratkaisee sen, saako maanviljelijän perhe tulevana vuonna riittävästi syödäkseen vai vaipuuko se yhä syvempään köyhyys- ja velkakierteeseen.

Pienemmät kalansaaliit

Köyhät kambodžalaiset säästävät ruokamenoissa perustamalla oman puutarhan, käyttämällä halvempia elintarvikkeita ja vaihtamalla sian- ja kananlihan halvempaan rotanlihaan.

Myös kalaa syödään Kambodžassa paljon, ja suurelle osalle väestöä se on tärkein proteiinin lähde. Kalansaaliit ovat kuitenkin pienentyneet selvästi vuoden aikana.

Syyt kalakannan pienenemiseen johtuvat rakenteellisista syistä, kuten kalastusoikeuksien jakamisesta ja säätelystä, joita valtio on jo vuosia pyrkinyt ratkaisemaan huonolla menestyksellä. Yksityiset kalastusalueet ja -yritykset ovat merkittävästi verottaneet kalakantaa.

Tulevaisuudessa kalakantoja uhkaavat myös ilmastonmuutoksen ekologiset vaikutukset sekä Mekong-joen ja muiden alueen jokien yhä lisääntynyt patoaminen.

Monet kyläläiset myös kertovat, että sääolot ovat muuttuneet ennalta arvaamattomiksi. Esimerkiksi viime vuonna epätavallisen kuuma ilma heikensi satoja ja aiheutti sairauksia sekä ihmisille että eläimille. Myös sateet tulivat riisin kasvun kannalta väärään aikaan.

Kyläläiset ovat huolissaan myös metsien katoamisesta. Metsien tuhoutuminen on lisännyt tulvia. Lisäksi metsäkato on vaikuttanut siihen, että ruuanvalmistuksessa käytettävää polttopuuta pitää hakea entistä kauempaa.

Maa tai talo myyntiin

Kambodžan tilastokeskuksen mukaan neljä viidestä kansalaisesta asuu maaseudulla, ja seitsemän kymmenestä asukkaasta saa elantonsa maataloudesta.

Elantoa täydennetään satunnaisilla palkkatöillä. Nuoret naiset lähtevät kotikylistään töihin pääkaupunki Phnom Penhin vaatetehtaisiin, mikä tuo lisää tuloja maaseudun perheille.

Kansainvälisen talouskriisin aikana monet tehtaat ovat sulkeneet ovensa. Naiset ovat jääneet työttömiksi ja palanneet kotikyliinsä. Palkkatulojen menettäminen on raskas isku, sillä tuloilla kustannetaan sisarusten koulunkäyntiä sekä hankitaan siemeniä ja lannoitteita riisinviljelyyn. 

Useimmat yrittävät ratkaista taloudelliset ongelmansa säästämällä ruoka- ja energiakuluissa ja tekemällä lisätöitä. Jos työtä tai lainaa ei saa, perheet myyvät omaisuuttaan, kuten maata tai eläimiä. Yksi kyläläisistä joutui myymään talonsa, jotta hän voisi maksaa perheen isän sairaalalaskun.

Hanna Kaisti ja Jenny Turunen

Kirjoittajat ovat Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tutkijoita.

Ulkoministeriön rahoittamassa tutkimushankkeessa tarkastellaan kambodžalaisten kotitalouksien luonnonvarojen ja energian kulutusta, ruokaturvaa ja ihmisten selviytymisstrategioita. Hanke jatkuu 1 250 kotitalouden lomakehaastattelulla. Tuloksia hyödynnetään Kambodžan kansallisessa päätöksenteossa sekä Suomen ja Kambodžan yhteistyössä. Lisätietoja www.mekong.fi.

Kallista sähköä

Sähkön saatavuutta pidetään yhtenä kehityksen ehtona, ja sähköistäminen nähdään tärkeänä keinona parantaa maaseudun asukkaiden elintasoa.

Kambodžassa sähköistämisestä kysyttiin kahden kylän asukkailta, jotka olivat saaneet sähkön koteihinsa kymmenen viime vuoden aikana.

Kyläläiset olivat tyytyväisiä sähkön tuloon, koska heidän elämänsä oli aikaisempaa helpompaa ja mukavampaa. Eniten sähköä käytettiin valaistukseen sekä television ja videofilmien katseluun.

Sähköistäminen ei tarjonnut uusia työmahdollisuuksia eikä kasvattanut perheiden tuloja. Perheidensä tulotasoa pystyivät sähkön avulla nostamaan vain kotitaloudet, jotka olivat jo tarpeeksi varakkaita hankkiakseen sähkölaitteita, kuten vesipumpun viljelyksille tai jääkaapin omistamaansa kauppaan.

Sähköistäminen sitä vastoin lisäsi perheiden kustannuksia. Sähkö on Kambodžassa kansainvälisesti vertaillen kallista, ja köyhien kotitalouksien rahankäytössä vähäinenkin sähkönkulutus muodostaa tuntuvan menoerän.

Kun kotitalouksien taloudellinen tilanne huonontui, perheet tinkivätkin ensimmäisenä sähkön kulutuksesta.

(Kehitys-Utveckling 4.2009)

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Päivitetty 16.12.2009


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi