Nicaraguan presidentti Daniel Ortega tarraa kyseenalaisin keinoin valta-asemaansa. Opposition kansanedustajat pelkäävät nyt maansa demokratian puolesta.
"Nicaragualaisilla ei ole enää perustuslaillista turvaa. Mitä tahansa voi tapahtua", he totesivat lokakuun lopussa Helsingissä Maailmanpankin ja eduskunnan järjestämän seminaarin tauolla.
Pari viikkoa sitten Nicaraguan hallitseva presidentti Daniel Ortega järjesti itselleen oikeuden osallistua vuoden 2011 presidentinvaaleihin. Näin siitäkin huolimatta, että maan perustuslain mukaan sama henkilö voi toimia viisivuotisessa presidentinvirassa vain kahdesti.
Sandinistivallankumouksen voimahahmo Ortega valittiin ensi kerran maan johtoon vuonna 1984 ja toistamiseen vuonna 2006.
Ortega joutui turvautumaan korkeimman oikeuden päätökseen, sillä hiipuva kannatus ei olisi taannut perustuslain muuttamiseen vaadittavaa kahden kolmasosan enemmistöä maan parlamentissa. Hän perusteli toimiaan sillä, että uudelleenvalintamahdollisuus kuuluu hänen ihmisoikeuksiinsa.
"Päätös oli laiton ja moraaliton. Korkeimmalla oikeudella ei ole valtuuksia muuttaa perustuslakia. Päätöksen tehneen korkeimman oikeuden kokoonpano ei ollut myöskään laillinen", vastasi liberaalipuolue PLC:n (Partido Liberal Constitucionalista) kansanedustaja José Pallais, joka johtaa myös Nicaraguan parlamentin perustuslakikomiteaa.
"Ortega rakentaa diktatuuria ja haluaa varmistaa uudelleenvalintansa presidentiksi vuonna 2011. Hän on omin käsin muuttanut perustuslakia, eikä kukaan tiedä, mitä hän tekee huomenna. Nicaragualaisilla ei ole enää perustuslaillista turvaa", totesi puolestaan sandinisteista irrottautuneen uudistuspuolueen MRS:n (Movimiento de Renovación Sandinista) kansanedustaja Enrique Sáenz.
Kansanedustajat pelkäsivät, että Ortega ja hänen sandinistipuolueensa FSLN (Frente Sandinista de Liberación Nacional) turvautuu jatkossakin vaalivilppiin vuoden 2008 kunnallisvaalien tavoin.
"Paluu demokratiaan edellyttää riippumatonta kansallista vaaliviranomaista, jonka kansa hyväksyy ja jota se kunnioittaa. Nyt nicaragualaiset ovat menettäneet äänivaltansa ja luottamuksensa demokratiaan", Pallais totesi.
Sáenz myös muistutti, että Nicaraguan historiassa presidenttien uudelleenvalinta on tuottanut vain konflikteja. Hän piti väkivaltaa mahdollisena, vaikka vielä Nicaraguan kaduilla ei mellakoida.
"Sandinisteille uskolliset valtion virastojen työntekijät valvovat iltapäivisin Managuan liikenneympyröitä mahdollisten mielenilmausten varalta", hän kertoi.
Nykytilanteessa Nicaraguan oppositio luottaa ulkomaiseen painostukseen. Esimerkiksi suoran budjettituen epääminen sandinistihallitukselta on koettu avunantajamaiden tueksi maan muutoshakuiselle kansalaisyhteiskunnalle.
"Siksi olimme pettyneitä, kun Euroopan komissio päätti pari kuukautta sitten maksaa hallitukselle 10 miljoonaa euroa aiemmin jäädytettyä budjettitukea. Se ei tehnyt Daniel Ortegasta yhtään demokraattisempaa, päinvastoin. Hän tulkitsi sen Euroopan unionin heikkoudeksi", PLC:stä eronneen VCE:n (Vamos con Eduardo) kansanedustaja Carlos Langrand totesi.
"Ulkomaisten avunantajien on jatkettava dialogia Ortegan kanssa ja vaadittava vaalilainsäädännön uudistamista. EU:n on esitettävä yhtenäisesti omat näkemyksensä ja edellytettävä konkreettisia tuloksia", José Pallais opasti.
"Samaan aikaan on vahvistettava Nicaraguan kansalaisyhteiskuntaa: järjestöjä, mediaa ja vaihtoehtoisia puolueita", Langrand lisäsi.
Tiina Kirkas
Jaa kirjanmerkki