”Kööpenhaminan ilmastoneuvotteluissa pitäisi olla jokaisen pöydän äärellä kolme tyhjää tuolia: yksi maailman köyhille, yksi tuleville sukupolville ja yksi muille lajeille”, Ruotsin kirkon ilmastovastaava Henrik Grape esitti Euroopan kehityspäivillä. Hänen mukaan nämä kolme tahoa jäävät muuten helposti unholaan, kun valtioiden edustajat kokoontuvat käsittelemään uutta ilmastosopimusta vuoden lopulla.
Grape puhui Tukholmassa eurooppalaisten kristillisten kehitysjärjestöjen yhdessä ympäristöjärjestöjen ja Suomen ja Ruotsin kehitysyhteistyöorganisaatioiden järjestämässä paneelikeskustelussa Copenhagen Climate Agreement and Right to Development.
Sambialainen kansalaisaktiivi ja asiantuntija Sara Longwe piti ilmasto-ongelman syynä samaa patriarkaalista valtarakennetta, joka näkyy myös naisten oikeuksien polkemisessa. Patriarkaalinen malli katsoo vain itsekeskeisesti nykyhetkeä. Hänen mukaansa tarvitaan täyskäännös ja tilalle feministinen ajattelumalli. Siinä lähtökohtina ovat koko yhteisöstä välittäminen ja kauas tulevaisuuteen katsominen. Ne perustuvat äitien tapaa huolehtia koko perheestä ja varmistaa lasten kasvu aikuisiksi.
Firmin Adjahossou Beninistä peräänkuulutti ripeitä toimia ilmasto-ongelman ratkaisemiseksi. ”En haluaisi, että viidentoista vuoden päästä lapsenlapset kysyvät meiltä mitä teimme kun olisi pitänyt huolehtia luonnosta. Haluaisin, että kaikki tässä huoneessa päättävät toimia elämän ylläpitämiseksi.” Abjahossou sanoi.
Euroopan parlamentin jäsen ja entinen ministeri Satu Hassi piti hyvänä keskustelua perustavista kysymyksistä. Ihmiskunnan olisikin aika alkaa harjoittaa 'avaruusalustaloutta" eli pitää huolta maapallosta. Hän viitattasi ulkoasiainministeriön vastikään julkistamaan kirjaan Sustainable Futures: Replacing Growth Imperative and Hierarchies with Sustainable Ways, jossa Hassin mukaan hyvin hahmotetaan ympäristöongelmien perussyitä ja esitetään mahdollisia polkuja niiden ratkaisemiseksi.
Hassin mielestä ilmastoneuvotteluissa yksi heikkous on ollut teollisuusmaiden historiallisen vastuun ymmärtämisessä ja ilmastotoimien rahoittamisessa. EU:n valtionvarainministerit eivät menneellä viikolla saaneet päätettyä rahoitusavusta, vaikka se oli luvattu maaliskuuksi. Jos kyse olisi sotilaallisesta turvallisuudesta, 50 prosentin uhka olisi riittävä syy käynnistää mittavat toimet. Sotilasbudjetit ovat vähäisen sodan riskistä huolimatta korkeat, mutta huomattavan ympäristöuhkan vaarakaan ei ole saanut mobilisaatiota liikkeelle.
Stockholm Environmental Instituten Clarisse Kehler Siebert totesi, että tarvitaan nopeita ja oikeita päästövähennyksiä. Hän mainitsi järjestönsä kehittämän Greenhouse Development Rights mallin, joka yhdistää aiheutettuja päästöjä kykyyn rahoittaa muutosta edellyttäviä toimia. Tämä malli ottaa huomioon sekä teollisuusmaiden historiallisia päästöjä että kehitysmaiden vaurastuneen väestön kasvaneita päästöjä.
Tilaisuuden lopuksi sen puheenjohtajana toiminut ruotsalainen entinen meppi Anders Wijkman vaati talousjärjestelmän täydellistä muutosta. Uudessa järjestelmässä täytyy purkaa väärä oppi loputtomista resursseista ja luonnon sietokyvystä. ”Maailma on täynnä ja täytyy saada uudet säännöt. Politiikassa voidaan sopia veroista, eläkeiästä ja muista isoista asioista, mutta ilmaston suhteen ei voida tehdä kompromisseja”, Wijkman totesi.
Marko Ulvila
Kirjoittaja työskentelee Ympäristö ja kehitys ry:ssä. Hän on toinen Replacing Growth Imperative and Hierarchies with Sustainable Ways -kirjan toimittajista.
Päivitetty 29.10.2009
Jaa kirjanmerkki