Nuorisotyöttömyys, köyhyys, koulutus, korruptio... Tuttuja sanoja, jos vilkaisee Suomen kehitysyhteistyöhankkeita. Samat sanat vilisevät myös Jussi Förbomin vetämässä radio-ohjelmassa ”Suoraa puhetta tasavertaisuuden harhasta”, jossa hän vaatii oikeutta ihmisille.
Jussi Förbom on ihmisoikeuskysymyksiin perehtynyt vapaa toimittaja ja Amnestyn Suomen osaston puheenjohtaja. Radio-ohjelmassaan hän ei koe olevansa perinteinen toimittaja, vaan ohjelman lähtökohtana on oma, vahva väite, jonka kautta asiaa lähestytään.
”Monet ajattelevat, ettei Suomessa loukata ihmisoikeuksia, vaan asia käsitetään koskemaan joitain muita jossain kaukana”, Förbom sanoo – ja haluaa korjata harhan. Suomessa tulisi hänen mielestään tarkastella ihmisoikeuksien toteutumista kriittisesti: ”Pintaa ei tarvitse raaputtaa kovin syvälle, kun huomaa, että ollaan kaukana tyytyväisestä hymistelystä.”
”Ihmisoikeudet ovat universaaleja ja siksi yhteiskunnallinen asia myös Suomessa. Ne koskevat meitä kaikkia. Uutta suomalaisille on, että ihmisoikeudet voivat koskea meitä myös ongelmallisesta näkökulmasta”, Förbom kertoo.
Ohjelmassa käsitellään ajankohtaisia, perusyhteiskunnallisia kysymyksiä ihmisoikeusulottuvuuden kautta. ”Asioissa on aina ihmisoikeusnäkökulma, ei vain kansantaloudellinen tai sosiaalipoliittinen”, Förbom muistuttaa. Nuorisotyöttömyyden voi nähdä taloudellisena ongelmana veronmaksajien puutteesta tai ihmisoikeuskysymyksenä nuoren oikeudesta päästä töihin ja osalliseksi yhteiskuntaan.
Ohjelman saama positiivinen palaute osoittaa Förbomin mukaan, että Suomessa on tilausta julkiselle ihmisoikeuskeskustelulle. Vaikeiden asioiden puheeksi ottamista on kiitelty.
Förbomin mielestä kehitysyhteistyön on oltava lähtökohtaisesti ihmisoikeuksia vahvistavaa. ”Kehitysyhteistyössä ihmisoikeuksien kohdalla ei ole niin, että niiden pitäisi olla priimakunnossa ennen kuin niitä voi edistää muualla.”
Amnestyn kampanja ”Demand dignity – kuuluu kaikille” pyrkii tuomaan ihmisoikeusulottuvuuden voimakkaasti kehitysyhteistyökeskusteluun. Kampanjan perusargumenttina on, että ihmisoikeuksia vahvistamalla köyhyys vähenee.
”Ainoa mittari ei voi olla, että meillä on kaikki kunnossa, opetetaan muut laittamaan asiat kuntoon. Perusoikeus oleellisiin elinmahdollisuuksiin vahvistuu kehitysmaissa: esimerkkinä puhdas vesi. Sillä että kasvatetaan ihmismäärää, jolla on puhdas vesi käytössä, on valtavan suuri ihmisoikeuksia vahvistava vaikutus. Kehitysyhteistyö voi, ja sen pitää olla, hyvin pragmaattista”, Förbom sanoo.
Yksittäiset ihmisoikeudet liittyvät vahvasti toisiinsa. ”Jos afrikkalaiselle lapselle saadaan puhdas vesi, hänen terveytensä paranee ja mahdollisuus käydä koulussa säännöllisesti lisääntyy. Tällöin kyseisen lapsen ihmisoikeusstatus kasvaa. Statuksen kasvu auttaa lasta ja tämän perhettä nousemaan pois äärimmäisestä köyhyydestä”, Förbom uskoo.
Suomalaislapsella on täysin eri lähtökohdat koulunkäyntiin, mutta suomalaisissa kouluissa voidaan silti nähdä ihmisoikeuksien toteutumiseen liittyviä ongelmia. Laman aikana lakkautukset ja opettajien lomautukset heikentävät opetuksen laatua, johon lapsilla pitäisi olla oikeus.
”Emme voi ajatella olevan yhtä mittaria mittaamaan suomalaisen ja afrikkalaisen lapsen ihmisoikeuksien toteutumista, mutta silti on relevanttia keskustella molempien ihmisoikeuksien toteutumisesta.
”Kun kampanjoidaan ihmisoikeuksien puolesta, on tunnustettava, että ihmisoikeudet eivät ole absoluuttinen määre, joka joko saavutetaan tai sitten ei. Siitä huolimatta on pyrittävä siihen, että kampanjointi käy tarpeettomaksi tulevaisuudessa”, Förbom sanoo.
Förbomin mukaan ihmisoikeuskeskusteluun osallistumista olisi helpotettava. Tavallisten ihmisten äänen ja näkökulman pitäisi kuulua. Suomessa keskustelu uhkaa jäädä vain asiaan vihkiytyneiden asiantuntijoiden väliseksi.
”Ihmisoikeuskeskustelu ei ole vain jossain muualla. Tuodaan se Suomeen ja sitä kautta käydään keskustelua muualtakin.”
Kaisa Väkiparta
Kirjoittajan nimellä Global.finlandissa julkaistut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajien kantaa.
Ohjelmaa voi kuunnella Radio 1:ssä 24.10. asti. Tulevina teemoina ovat luottotieto-ongelmat, lapsiperheet ja maahanmuuttajat. |
Jaa kirjanmerkki