”Maiden, kuten Suomen ja Tanskan hyvinvointi perustuu pitkälti niihin päätöksiin, joita tehtiin viisi vuosikymmentä vuotta sitten. Nyt me voimme nauttia omien vanhempiemme ja isovanhempiemme työn hedelmistä. Samalla tavalla meidän pitäisi kyetä tekemään päätöksiä, jotka hyödyttäisivät seuraavia sukupolvia.”
Näin toteaa tanskalainen Finn Tarp, 59, joka aloitti syyskuun alusta nelivuotiskautensa WIDER-UNUn johtajana. Helsinkiin vuonna 1984 perustettu tutkimuslaitos on osa YK:n yliopistoa ja erikoistunut kehitystaloustieteeseen.
”WIDERissa tutkitaan köyhyyttä ja epätasa-arvoa; kuinka ne ymmärretään ja kuinka niitä mitataan”, toteaa Tarp.
”Meillä on nyt edessä valtavia haasteita, kuten ilmastonmuutos, finanssikriisi ja ruokakriisi, joiden suhteen on tehtävä päätöksiä heti. WIDERin tehtävänä on tehdä tutkimusta ja analyysia ja esittää sen perusteella suosituksia ja mahdollisia ratkaisuja päätöksentekijöille.”
Välinpitämättömyyttä
vaikea ymmärtää
Ennen siirtymistään Helsinkiin Finn Tarp on työskennellyt kehitystaloustieteen professorina Kööpenhaminan yliopistossa. Taloustieteilijällä on kuitenkin vankkaa ruohonjuuritason kokemusta kehitysyhteistyöstä Afrikassa ja Aasiassa.
”Vuodet Swasimaassa, Mosambikissa ja Vietnamissa ovat ilman muuta jättäneet jälkensä ajatteluuni, vaikka pyrinkin olemaan viileä taloustieteilijä”, toteaa Tarp.
”Voin tarkastella nälkää teoreettisena kysymyksenä, mutta olen myös nähnyt lasten kuolevan nälkään silmieni edessä. Siksi minun on hyvin vaikea ymmärtää välinpitämättömyyttä köyhyyden, epätasa-arvon ja aliravitsemuksen suhteen”.
”Kun lehdet kirjoittavat esimerkiksi Tanskassa siitä, kuinka leipä on kallistunut, merkitsee sama uutinen Mosambikissa paljon enemmän, sillä leipä vie huomattavasti suuremman osuuden tuloista Mosambikissa kuin Tanskassa”, vertaa Tarp.
Afrikassa vierähti
kymmenen vuotta
Afrikan aika alkoi, kun Finn Tarp muutti 1979 vaimonsa kanssa Swasimaahan, missä hänen vaimonsa työskenteli siemenasiantuntijana YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön FAOn palveluksessa.
”Kahden vuoden kuluttua siirryimme työhön naapurimaahan Mosambikiin, missä FAOlla oli mittava maatalousohjelma. Opimme tuntemaan maan hyvin ja saimme paljon ystäviä. Perhekin kasvoi; ensimmäinen lapsemme syntyi Swasimaassa ja toinen Mosambikissa”, kertoo Tarp.
”Pystyimme työskentelemään maassa myös sodan aikana, vaikka liikkuminen olikin rajoitettua. Kaikkein pahinta näinä vuosina oli se, kun menetin sodan takia parikymmentä mosambikilaista työtoveriani ja ystävääni”, muistelee Tarp, joka työskenteli Mosambikissa kaikkiaan kahdeksan vuotta niin FAOlla kuin Mosambikin maatalousministeriön neuvonantajana.
Mosambikin jälkeen perheellä oli erilaisia vaihtoehtoja ympäri maailmaa, mutta se palasi Kööpenhaminaan Tanskaan. Ystävät olivat sitä mieltä, että Tarp voisi vaikuttaa parhaiten siten, että välittäisi kokemuksiaan ja oppimaansa opiskelijoille.
Helsingin WIDER-instituutissa työskentelee tällä hetkellä kymmenkunta tutkijaa, minkä lisäksi siellä käy paljon vierailevia luennoitsijoita ja tutkijoita.
”Meillä on kaikilla erittäin laajat ja hyvät verkostot eri puolelle maailmaa, mikä on valtava etu. Olen oppinut tuntemaan WIDERin jo aiemmilta vuosilta, kun olen vieraillut täällä ja kirjoittanut artikkeleita instituutin julkaisuihin”, toteaa Tarp.
”Olemme nyt suunnittelemassa tutkimuksen suuntaviivoja seuraaville vuosille. Pohdimme muun muassa sitä, voisiko ulkomainen kehitysapu toimia jotenkin paremmin.
Kaiken tavoitteena on se, että köyhyys vähenisi ja maailma voisi muuttua enemmän tasa-arvoiseksi ja toimia ekologisesti kestävällä pohjalla.”
Teksti ja kuvat: Riitta Saarinen
Kirjoittaja on kehityskysymyksiin perehtynyt vapaa toimittaja.
Jaa kirjanmerkki