Suomessa asuvista aikuisista maahanmuuttajista merkittävällä osalla on puutteellinen lukutaito ja sen myötä vaikeuksia arkisten asioiden hoitamisessa. Sosiaalisten verkostojen kautta apua kuitenkin yleensä löytyy.
Yhteiskuntatieteiden tohtori Anu Hirsiaho Tampereen yliopistosta tutkii aikuisten maahanmuuttajien lukutaitoa. Tutkimustaan varten tutkija on sukeltanut maahanmuuttajien arkeen. Hän on osallistunut muun muassa heille suunnatuille suomen kielen kursseille ja toiminut vapaaehtoisena erilaissa kansalaisjärjestöissä.
Mitä rajallinen tai kokonaan puuttuva lukutaito sitten merkitsee aikuiselle ihmisille maassa, jossa käytännössä kaikki osaavat lukea? ”Kyse on ennen kaikkea arjen taidoista - selviytymisestä yksilökeskeisessä yhteiskunnassamme, jossa aikuisen ihmisen oletetaan pystyvän toimittamaan tiettyjä perusasioita itsenäisesti.”
Kun täydellistä lukutaitoa ei ole, itsenäinen toiminta on vaikeaa. Maahanmuuttajat auttavatkin paljon toisiaan erilaisissa käytännön asioissa. Hirsiaho sanoo, että häntä on alkanut lukutaidossa kiinnostaa yhä enemmän juuri maahanmuuttajien keskinäinen apu, epämuodolliset verkostot ja tilanteet, joissa Suomessa vallalla oleva yksilökeskeinen käsitys oppimisesta kumoutuu.
”On ollut esimerkiksi mielenkiintoista seurata, miten erimaalaiset naiset yrittävät selvittää ryhmissä Kelan kirjeiden tai sairaaloiden lähetteiden sisältöä yhdessä - monella kielellä yhtä aikaa.”
Hirsiaho kiinnostui lukutaidosta tutkiessaan Pakistanissa naisten poliittisia omaelämäkertoja. ”Vaikka olin itse lukutaidoton paikallisella urdun kielellä, minulta pyydettiin jatkuvasti apua esimerkiksi puhelinnumeroiden näppäilyssä. Aikaisemmin en ollut koskaan tullut ajatelleeksi, että olisi olemassa aikuisia, jotka eivät tunnista numeroita.”
”Siellä tapasin myös ihmisiä, jotka eivät selvästikään pitäneet mahdollisena, että he voisivat joskus oppia lukemaan ja kirjoittamaan. Heille lukutaito merkitsi valta-asemaa, johon harva pääsee.”
Hirsiaho kertoo tavanneensa monia maahanmuuttajia, jotka ovat oppineet
lukemaan ja kirjoittamaan länsimaisin aakkosin vasta keski-iän jälkeen. Hänen mukaansa lukutaito on tuonut heille itsevarmuutta, onnistumisen iloa ja luottamusta tulevaan.
Jotkut parantavat suomen kielen taidon myötä työmahdollisuuksiaan tai alkavat seurata paikallista yhteiskuntaa lehtiä lukemalla. Toisille riittää, että he osaavat tehdä ostoksensa ja merkitä ylös lääkäriajan.
”Mielestäni aikuisten maahanmuuttajien erilaiset elämäntilanteet ja tavoitteet otetaankin hyvin huomioon suomalaisessa kielenopetuksessa.” Hirsiaho haluaa kuitenkin antaa tunnustusta erityisesti virallisen koulujärjestelmän ulkopuolella toimiville. ”Usein parhaita kielenopettajia ovat toiset maahanmuuttajat tai suomalaiset naapurit ja tuttavat.”
Lukutaidottomia aikuisia on maailmassa noin 776 miljoonaa. Hirsiahon mukaan on mahdotonta arvioida tarkasti, kuinka suuri osa Suomessa asuvista maahanmuuttajista kamppailee luku- ja kirjoitustaidon kanssa.
”Kyllä heitä on tuhansia. Suurin osa on sellaisia, jotka ovat jo saaneet opetusta, mutta joiden oppiminen on poikkeuksellisen hidasta esimerkiksi pakolaisuuden traumojen tai fyysisten vammojen takia.” Moni aikuinen maahanmuuttaja käykin luki-kurssin useampaan kertaan. Vaikka lukemaan opettaminen on Hirsiahon mielestä Suomessa tasokasta, lukutaitoon liittyvää käsitteistöä tulisi uusia. Hänen mukaansa esimerkiksi ’luku- ja kirjoitustaidottomasta’ puhuminen antaa sen vaikutelman, että ihminen on henkilökohtaisesti vajavainen.
”Termi on paitsi vanhentunut, myös byrokraattinen, sosiaalisesti leimaava ja ylhäältä päin ohjautuva. Tämän leiman saa helposti myös sellainen Euroopan ulkopuolelta tuleva maahanmuuttaja, joka osaa lukea ja kirjoittaa, mutta ei länsimaisilla merkeillä.”
Johanna Latvala
Kansainvälinen lukutaitopäivä 8. syyskuutaTänä vuonna lukutaitopäivä muistuttaa lukutaidon roolista voimistajana. Se on tärkeä yhteiskunnallisen kehityksen näkökulmasta. Lukutaito mahdollistaa osallistumisen ja yhteiskunnan jäsenenä toimimisen. Maailmassa on 776 miljoonaa lukutaidotonta aikuista ja 75 miljoonaa kouluikäistä lasta jää koulun ulkopuolelle. |
Päivitetty 10.9.2009
Jaa kirjanmerkki