Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Naapuriapua Kaakkois-Aasiassa: Oopiumunikon sijaan rahakasveja - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutiset maittain A-Z

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 4.8.2009

Naapuriapua Kaakkois-Aasiassa: Oopiumunikon sijaan rahakasveja

Thaimaan kuninkaan neljäkymmentä vuotta sitten aloittama vuoristoalueiden rahakasvien viljelyhanke on laajenemassa Laosiin. Pyrkimyksenä on tarjota vaihtoehto unikon viljelyllä eläville vuoristokansoille.

 Laos alkaa toteuttaa Thaimaan kuninkaallista vuoristokansojen avustamishanketta omalla maaperällään. Ensimmäinen pilottihanke aloitetaan vielä tänä vuonna Oudomxain maakunnassa Pohjois-Laosissa. 

Laosin hallitus haluaa esitellä maakunnan vuoristokansoille vaihtoehtoisia rahakasveja oopiumunikon viljelyn tilalle. Vaikka unikon viljelyala on supistunut viimeisen vuosikymmenen aikana kymmenesosaan, hallitus haluaa lähivuosina maan pääsevän eroon lopustakin laittoman oopiumin tuotannosta.

YK:n huume- ja rikostoimiston mukaan vuonna 2007 Laosissa viljeltiin unikkoa noin 1500 hehtaarin alalla, jolta saatiin kuivattua oopiumia noin yhdeksän tonnin verran. Huumevälittäjät maksoivat viljelijöille kilosta vajaat tuhat dollaria. Maa oli tuotantotilastoissa kolmantena Afganistanin ja Myanmarin (Burma) jälkeen.

Kuninkaallisten projektien tuotteet kuten kahvi, tee ja luontaistuotteet ovat suosittuja ostokykyisten thaimaalaisten parissa. Kuva: Timo KuronenKuninkaallisten projektien DoiKham-brändin kahvi, tee ja luontaistuotteet ovat suosittuja ostokykyisten bangkokilaisten parissa. Kuva: Timo Kuronen

Kuninkaan huolenaihe

“Thaimaan kuninkaallinen hanke tunnetaan maailmanlaajuisesti laittomien huumeiden kitkemisestä ja työpaikkojen luomisesta paikallisille ihmisille. Jos pilottihanke maassamme osoittautuu menestykselliseksi, laajennamme hanketta muille alueille”, laosilainen ministeri Suban Saridthirad kertoi maansa suunnitelmista.

Thaimaan kuningas Bhumibol Adulyadej aloitti vuoristokansojen avustamishankkeen vuonna 1969 nähtyään ihmisten köyhyyden Pohjois-Thaimaan vuoristoissa. Thaimaa kielsi oopiumin tuotannon jo 1959, mutta ilman vaihtoehtoisia elinkeinoja ihmiset putosivat köyhyysloukkuun tai jatkoivat laitonta viljelyä.

Kuningas järkeili, että viljelijöille on parempi tarjota uusia viljelykasveja ja koulutusta kuin vain tuhota heidän unikkosatonsa. Hän hankki siemeniä ja taimia ulkomailta ja perusti vuoristoon tutkimusasemia, joissa kasvien soveltuvuutta testattiin Thaimaan oloihin. Muutamaa vuotta myöhemmin YK ja Yhdysvallat alkoivat tukea kuninkaallista hanketta ja vuonna 1992 erilliset hankkeet koottiin yhteisen säätiön alaisuuteen.

Neljän vuosikymmenen aikana kuuden maakunnan alueelle on perustettu yhteensä 38 kasvienviljely- ja kotieläinhanketta. Niiden piirissä on kolmisensataa kylää ja yli 50 000 ihmistä. Hankekylissä viljellään muun muassa lauhkean ilmaston hedelmiä ja vihanneksia, kukkia ja kahvia. Pitkälle jalostetut Doi Kham -tuotemerkin elintarvikkeet ovat etenkin bangkokilaiskuluttajien suosiossa. Vuoriston kukkia viedään muun muassa Hongkongiin.

Tiedonvaihtoa ja markkinointioppia

Kasvien soveltuvuustutkimusta tehdään edelleen Burman rajan pinnassa noin 1500 metrin korkeudella olevalla Doi Angkhangin tutkimusasemalla Chiang Main maakunnassa.

“Doi Angkhang on Thaimaan tärkeimpiä integroidun tutkimuksen keskuksia. Teemme jatkuvasti yhteistyötä japanilaisten, taiwanilaisten ja amerikkalaisten tutkijoiden kanssa”, kertoo keskuksen tutkija Natthawee Mabangkru. Hänen mukaansa kuninkaallinen hanke on vaihtanut kokemuksia myös maailman suurimpien huumeiden tuottajamaiden Kolumbian ja Afganistanin kanssa.

“Kasvitutkimuksen lisäksi tarvitaan myös luonnonmukaisten viljelytekniikoiden edistämistä sekä markkinointistrategiota, jotta hankkeet täyttävät niille asetetut tavoitteet”, Natthawee lisää.

Laosin Oudomxayssa unikonviljelijöille on aiemmin jaettu vihannesten siemeniä lähinnä kotitalouskulutusta varten. Kaupallista kasvien viljelyä vaikeuttaa markkinoinnin puute, asutuskeskusten pienuus ja heikko infrastruktuuri. Tuoretuotteiden kuljetus pääkaupunki Vientianeen on hidasta ja kallista. 

Laosin hallituksen toiveena on, että jos maan vuoristoheimot pystyisivät tuottamaan luonnonmukaisia jalostettuja tuotteita, niille voi löytyä vientimarkkinoita Thaimaasta ja kauempaakin ulkomailta. 

Timo Kuronen

Kirjoittaja on Thaimaassa asuva vapaa toimittaja

Lisätietoa kuninkaallisesta hankkeesta:

http://www.royalprojectthailand.com/general/english/index.html

http://www.doikham.co.th/aboutus_en.php

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Päivitetty 3.8.2009


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi