Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Afganistanin naiset rakentavat rauhaa - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Globaalikasvatus: Tasa-arvo (2.2012)

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna

Afganistanin naiset rakentavat rauhaa

Afganistanin naisten asema on surkea, mutta viime vuosina yhä useampi nainen on uskaltanut mennä töihin, opiskella tai liittyä järjestöön. Suomi tukee Afganistanissa ohjelmaa, jonka tarkoituksena on saada naiset mukaan myös rauhantyöhön.

Afganistanilaisia tyttöjä koulussa. Kuva: Canada in Afghanistan / Canada en Afghanistan, Flickr.com / cc 2.0Talebanien aikana tyttöjen ei sallittu käydä koulua, nyt Afganistanin koululaisista jo kolmannes on tyttöjä. Kuva: Canada in Afghanistan / Canada en Afghanistan, Flickr.com / cc 2.0

Kymmenen vuotta ääri-islamilaisen talebanhallinnon kaatumisen jälkeen Afganistanin naisia näkee edelleen harvoin johtotehtävissä tai rauhanneuvotteluissa. Se on sääli, sillä heitä tarvittaisiin.

“Naisten osallistuminen rauhanneuvotteluihin on tärkeää, sillä mikään maa ei kehity vain puolella väestön voimavaroista. Afganistanissa naiset ovat usein paikallistason rauhanvälittäjiä, ja he tietävät ensimmäisenä, jos jossakin kytee paikallinen konflikti”, sanoo Merja Färm, Suomen Afganistanin-suurlähetystön ihmisoikeuksien ja tasa-arvon erityisasiantuntija.

Lisäksi se yksinkertaisesti on naisten oikeus.

Suomi aloitti viime kesänä Afganistanin kanssa yhteistyöhankkeen, jonka tarkoituksena on saada naiset mukaan rauhanprosessiin ja esimerkiksi yhteiskunnan jälleenrakennukseen. Suomi auttaa Afganistanin virkamiehiä muotoilemaan toimintaohjelman, joka määrittelee, miten naiset otetaan mukaan rauhantyöhön aina maaseudun kylistä johtotehtäviin asti.

Samalla pyritään saamaan naisia mukaan myös esimerkiksi Afganistanin kriisiä selvitteleviin kansainvälisiin rauhankokouksiin.

Joka kahdeksas nainen osaa lukea

Afganistan on yksi maailman köyhimmistä maista. Se on kärsinyt yli 30 vuotta sodasta, jossa ovat olleet osapuolina myös maailman suurvallat. Viimeisin vaihe alkoi vuonna 2001, kun Yhdysvaltain johtama liittouma syrjäytti maata kuusi vuotta hallinneen ääri-islamilaisen talebanhallinnon.

Talebanien hirmuhallinto, syvään juurtunut köyhyys, väkivalta sekä konservatiiviset perinteet ovat johtaneet siihen, että Afganistan on naisille yksi pahimmista paikoista elää. Joidenkin arvioiden mukaan vain 12 prosenttia naisista osaa lukea ja vaikka tytöt aloittaisivatkin koulun, he joutuvat usein keskeyttämään sen kotitöiden tai pakkoavioliiton takia.

Naiset odottavat terveyskeskuksessa lasten rokottamista. Kuva: Gates Foundation, Flickr.com / cc 2.0Afganistanilaisnaiset odottavat lastensa poliorokotuksia terveyskeskuksessa. Kuva: Gates Foundation, Flickr.com / cc 2.0

Etenkin talebanien aikana naisia kohdeltiin huonosti: heidän aikanaan naisilta kiellettiin liikkuminen ulkona, opiskelu sekä työnteko. Nykyisin tilanne on parempi, mutta edelleen naisia usein kohdellaan alempiarvoisina. Etenkään konfliktialueilla naiset eivät uskalla liikkua kodin ulkopuolella, ja myös kotona he kokevat usein väkivaltaa.

Epätasa-arvon sekä terveysjärjestelmän murtumisen vuoksi myös Afganistanin äitiyskuolleisuus on maailman korkeimpien joukossa. Sataatuhatta raskaana olevaa naista kohti 1 400 kuolee – Suomessa vastaava osuus on 8.

Merja Färm pitää naisten ja koko kansan suurimpana ongelmana sitä, ettei Afganistanissa ole toimivaa ja puolueetonta oikeusjärjestelmää, joka suojelisi naisia.

Oikeusoppineiden koulutus on huonoa, kaikki syyttäjät osaa edes lukea ja tuomioita annetaan usein mutu-tuntumalla.

“Käytännössä tuomio riippuu siitä, kenen oikeussaliin joutuu”, hän toteaa.

Naiset eivät enää istu hiljaa

Vaikeista ongelmista huolimatta Afganistanin naisten asema on viime vuosina myös parantunut etenkin kaupungeissa. Tasa-arvosta säädetään perustuslaissa, maahan on perustettu naisasiaministeriö ja parlamentissa on 25 prosentin naiskiintiö.

Yhä useampi nainen pääsee nykyisin kodin ulkopuolelle töihin, naiset toimivat aktiivisesti kansalaisjärjestöissä ja äitiyskuolleisuus laski vajaassa kymmenessä vuodessa viidenneksellä.

Pääkaupunki Kabulissa työskentelevän Färmin mukaan muutos näkyy maassa myös konkreettisesti.

“Esimerkiksi perheväkivallasta on alettu puhua mediassa enemmän, ja uutisointi tapauksista on lisääntynyt.”

Naistenpäivän viettoa Day Kundin maakunnassa Afganistanissa. Kuva: isafmedia, Flickr.com / cc 2.0Naistenpäivän viettoa Daikondin maakunnassa Afganistanissa. Kuva: isafmedia, Flickr.com / cc 2.0

Parhaiten on edetty koulutuksessa. Talebanhallinnon ollessa vallassa vain noin 5 000 afganistanilaistyttöä kävi koulua. Nyt kouluun pääsee noin 7 miljoonaa lasta, joista kolmasosa tyttöjä.

Färmin mukaan myös naisten osallistuminen rauhantyöhön näkyy jo monin tavoin. Ajatus siitä, että naisten on oltava kaikkialla, missä miestenkin, on lyönyt läpi. Esimerkiksi puolitoista vuotta sitten perustetussa Afganistanin rauhanneuvostossa on yhdeksän naisjäsentä, ja he ovat alkaneet myös käyttää valtaansa.

“Aluksi naiset olivat aika hiljaa ja antoivat miesten jyrätä. Nyt he ovat alkaneet jo argumentoida uskottavasti", Färm kertoo.

Hän muistuttaa, että pelkkä naisten ottaminen kiintiöjäseninä erilaisiin konferensseihin ei kuitenkaan riitä. Jos he vain istuvat kokouspöydissä eivätkä osallistu valmisteluihin, mikään ei muutu.

Teija Laakso / maailma.net

 

Naiset mukaan neuvottelupöytiin

Suomen ja Afganistanin naisiin ja rauhaan liittyvän yhteistyön taustalla on YK:n turvallisuusneuvoston vuonna 2000 laatima päätöslauselma 1325, joka vaatii allekirjoittajamaita suojelemaan naisia ja tyttöjä konfliktiväkivallalta sekä ottamaan nämä mukaan rauhanprosesseihin.

Naisia tarvitaan mukaan rauhanneuvotteluihin jo siksi, että ihmisoikeuksien toteutuminen edellyttää sitä. Siviileinä he myös usein kärsivät konflikteista eniten. Lisäksi heillä voi olla uusia näkökulmia annettavanaan rauhantyöhön. Jos naiset otettaisiin mukaan jälleenrakentamiseen, voitaisiin samalla edistää myös tasa-arvoa. Viime vuosina maailman rauhanneuvotteluissa kuitenkin vain muutama prosentti osallistujista on ollut naisia.

Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi