Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Vietnamin naiset kamppailevat modernin ja perinteisen välissä - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Globaalikasvatus: Tasa-arvo (2.2012)

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna

Vietnamin naiset kamppailevat modernin ja perinteisen välissä

Vietnamin naisten asema on hyvä verrattuna Kaakkois-Aasian muihin maihin, mutta käsitys miesten paremmuudesta elää edelleen vahvana. Vietnamilainen Lan* , 29, muutti Suomeen, koska ei halunnut elää vietnamilaisten naisten tavoin.

Työmatkalaisia pyöräilemässä Hanoissa Vietnamissa. Kuva: TontonJon, Flickr.com / cc 2.0Työmatkalaisia pyöräilemässä Vietnamin pääkaupungissa Hanoissa. Naisten työssäkäynti on Vietnamissa yleistä. Kuva: TontonJon, Flickr.com / cc 2.0

“Suomalaiset naiset ovat miesten kanssa tasa-arvoisia, ja vastuu kodista ja perheestä jaetaan. Vietnamissa naiset kuuluvat alempaan asemaan”, hän toteaa.

Tilastojen mukaan naisten asema on Vietnamissa parempi kuin monissa muissa Kaakkois-Aasian maissa. Tasa-arvosta säädetään laissa, ja valtio on myös pyrkinyt edistämään sitä konkreettisesti esimerkiksi järjestämällä valistuskampanjoita naisten poliittisen osallistumisen lisäämiseksi sekä antamalla naisille johtajakoulutusta.

Tyttöjä ja poikia onkin kouluissa suunnilleen yhtä paljon, naisia on jo noin 47 prosenttia työvoimasta, ja heitä on myös yritysten johtajina.

Naisilla on myös poliittista valtaa. Heidän osuutensa maan eduskunnassa on noin 26 prosenttia, enemmän kuin Kaakkois-Aasian maissa keskimäärin. YK:n kehitysohjelman UNDP:n mukaan Vietnam onkin maailman 48:nneksi tasa-arvoisin maa.

Naisen rooli on alistua

Kungfutselaisen sanonnan mukaan “jos sinulla on yksi poika, sinulla on jälkeläinen, jos sinulla on kymmenen tytärtä, sinulla ei ole mitään”. Tilastoista huolimatta Vietnamissa elääkin edelleen käsitys miesten paremmuudesta.

Lasta odottavat perheet toivovat enemmän poikaa kuin tyttöä, kotityöt ja lastenhoito nähdään naisten työnä ja pojat saavat tyttöjä suurempia perintöjä. Osa perheistä turvautuu jopa sukupuoliperustaiseen aborttiin.

Perheväkivalta on yleistä, ja esimerkiksi erään tutkimuksen mukaan 64 prosenttia naisista pitää sitä normaalina. Työelämässä naiset ajautuvat usein huonosti palkattuihin ja epävirallisiin töihin.

Nainen Ho Chi Minhissä Vietnamissa. Kuva: Malingering, Flickr.com / cc 2.0Naisten oletetaan Vietnamissa usein sekä tekevän kotityöt että työskentelevän kodin ulkopuolella. Kuva: Malingering, Flickr.com / cc 2.0

Nuoruutensa Vietnamissa viettäneen Lanin mielestä suurin ongelma ovat naisten kovat roolipaineet.

“Naisten täytyy Vietnamissa tehdä kaikkea: käydä töissä, tehdä kotityöt, pitää huolta lapsista ja miehestä, elää normien mukaisesti, tulla hyvin toimeen miehen sukulaisten kanssa. Naisen odotetaan olevan alempiarvoinen mieheensä ja appivanhempiinsa nähden”, Lan kertoo.

Sitä odotettiin myös Lanilta, kun hän asui Vietnamissa aviomiehensä ja appivanhempiensa kanssa samassa talossa. Siksi hän halusi muuttaa pois. Hän opiskeli ulkomailla ja päätyi useamman maan jälkeen miehensä kanssa Suomeen, jossa hän nykyisin työskentelee.

“Olen ulospäin vietnamilainen, mutta sisältä eurooppalainen nainen. Kunnioitan vietnamilaista kulttuuria ja Vietnamissa ollessani piiloudun vietnamilaisen naisen kuoreen, mutta en halua elää siellä. Siksi olen täällä”, hän toteaa.

Tasa-arvo ei kiinnosta miehiä

Vaikka Lanin käsitys Vietnamin naisten asemasta on kielteinen, hänen mukaansa tilanne on kotimaassa kuitenkin paranemaan päin.

Koulutyttöjä Vietnamissa. Kuva: Marika, Flickr.com / cc 2.0Vietnamin nykytytöt haluavat itsenäisyyttä enemmän kuin aiemmat sukupolvet. Kuva: Marika, Flickr.com / cc 2.0

“Jos ajattelen mummoani, äitiäni, itseäni ja nuorempia naisia, tilanne on hitaasti muuttunut. Nuorilla naisilla on enemmän itsenäisyyttä ja he myös haluavat olla itsenäisiä. Kukaan ei enää käske heidän olla palvelijoita, pestä lattiaa, laittaa ruokaa, siivota.”

Monille naisille epätasa-arvo on kuitenkin edelleen normaalia eikä ongelmista puhuta, vaikka ne tiedostettaisiinkin.

Lanin mukaan myöskään miehille tasa-arvo ei ole tärkeä asia.

“Miehet tietävät tasa-arvosta, mutta heillä ei ole syytä sanoa sitä. Jos vaimo laittaa ruokaa, palvelee ja antaa lähteä ulos juhlimaan, miksi he sanoisivat mitään?”

* Lanin nimi on muutettu.

Teija Laakso / maailma.net

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Tämä dokumentti

Päivitetty 16.8.2013


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi