Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

EU ja Kuuba etsivät yhteistä säveltä - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutiset maittain A-Z

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 1.6.2009

EU ja Kuuba etsivät yhteistä säveltä

Kuubassa kehitysyhteistyön uudet muodot voisivat toimia paremmin kuin monissa muissa maissa. Toistaiseksi yhteistyössä pitäydytään perinteisiin muotoihin. 

Näkymä Havannan vanhaan kaupunkiin, jossa onb käynnissä useita mm. Espanjan rahoittamia restaurointihankkeita. Kuva: Kimmo LehtonenNäkymä Havannan vanhaan kaupunkiin, jossa on käynnissä useita muun muassa Espanjan rahoittamia restaurointihankkeita. Kuva: Kimmo Lehtonen

EU:n ja Kuuban suhteet katkesivat vuonna 2003, kun saarivaltiossa pidätettiin kymmeniä toisinajattelijoita ja toimittajia sekä teloitettiin kolme venekaapparia. Diplomaattisuhteiden vanavedessä myös kehitysyhteistyöhankkeet menivät samalla jäihin. 

Nyt suhteita on lämmitelty vuoden ajan tehokkaasti. Sysäyksen siihen on antanut viime vuonna maan presidentiksi nousseen Raul Castron johtama hallinto, jolta odotetaan poliittista avautumista. Tiivis poliittinen vuoropuhelu suhteiden normalisoimiseksi on ollut käynnissä viime vuoden kesäkuun jälkeen, jolloin  EU poisti saarivaltioon kohdistamansa diplomaattiset sanktiot.

Lokakuussa komission kehitysministeri Louis Michel allekirjoitti kuubalaisten kanssa yhteisen julkilausuman, jonka mukaan edellytykset kehitysyhteistyön uudelleen aloittamiseksi ovat olemassa.Viimeksi pari viikkoa sitten Kuuban ulkomisteri Bruno Rodríguez kävi saman asian tiimoilta neuvotteluja Brysselissä.

Vaikka lähentymistä julkilausumien mukaan onkin tapahtunut, monet asiat kuitenkin hiertävät suhteita edelleen. EU:n puolelta Brysselin tapaamista johtaneen Tsekin ulkoministerin Jan Kohoutin mukaan näkemykset olivat olleet yhteneviä muun muassa ilmastonmuutoksen ja YK-uudistusten suhteen, mutta eivät ihmisoikeuskysymysten osalta. Kuubalainen osapuoli oli kiistänyt kategorisesti poliittisten vankien olemassaolon saarella.

Apu kelpaa, ehdollisuus ei

Kesäkuussa EU:n ministerineuvosto keskustelee uudelleen Kuuban suhteiden tilasta. Nykytilanne jakaa EU-maita, joista varsinkin Iso-Britannia, Tsekki, Puola ja Ruotsi ovat äänekkäimmin vaatineet Kuubalta näyttöä poliittisten- ja kansalaisoikeuksien takaamisesta yhteistyön syventämisen edellytyksenä. Espanja on ollut toistaiseksi äänekkäin Kuuba-yhteistyön tehostamisen puolestapuhuja.

Havannassa EU:n komission toimiston kehitysyhteistyöneuvos Predrag Avramovicin mukaan parhaillaan on menossa eräänlainen kuherruskuukausi.

Avramovic arvelee, että sanktioita tuskin enää ajetaan uudestaan sisään,  muuttui Kuuban hallituksen asenne EU:n ihmisoikeusvaateiden suhteen tai ei.  Sen enempää hän ei sitten haluakaan arvuutella ministerineuvoston tulevan päätöksen ja kompromissin tulevaa sisältöä, vaan puhuu pikemminkin toimimisesta Kuubassa nykyisessä tilanteessa.

"Kuubalaisten kanssa työskennellessä on oltava hyvin pragmaattinen. On asioita joita kuubalaiset eivät välttämättä hyväksy, mutta saattavat sietää niitä", hän sanoo. Kysymys tällä hetkellä on ennen kaikkea siitä, minkä tyyppisestä yhteistyöstä on kyse.

EU toteuttaa tällä hetkellä 40 miljoonan vuosittaista kehitysyhteistyöbudjettiaan kolmella rintamalla: hurrikaanin jälleenrakennuksessa, ympäristö- ja kulttuurihankkeissa. Kulttuuri on tällä hetkellä merkittävin alue useimpien EU-maiden, kuten Espanjan, Italian ja Ranskan Kuuban kanssa tekemässä kahdenvälisessä kehitysyhteistyössä.

Kuubalaiset ovat Avramovicin mukaan erityisen allergisia  sille, että joku yrittää painostaa heitä muuttamaan politiikkaansa. Esimerkiksi rotujen tasa-arvoon tai terveydenhuoltoon liittyvät asiat voivat olla kehitysyhteistyön asialistalla, mutta Kuuban järjestelmään ja sen toimintaan liityvät poliittiset teemat eivät.

"He eivät halua, että kukaan määräilee heitä. Tällä hetkellä Kuubassa kehitysyhteistyön tulee olla ehdoista vapaata, muuten se ei onnistu." Avramovicin tulkinnan mukaan kyse ei ole välttämättä niinkään sosialismista, vaan enemmänkin kuubalaisten isänmaallisuudesta.

Asenteesta saikin jo käsityksen matkalla EU-toimistoon: ”Emme ole kenenkään siirtomaa”, julisti eräskin seinämaalaus.

Kapasiteettia riittäisi

Kuuban lainsäädännössä on tarkkaan määritelty ehdot, joilla jokin järjestö saa ottaa vastaan ulkomaista apua. Kaikki Kuubaan tuleva apu on kontrolloitua, tuli se mistä tahansa ja meni se minne tahansa. Tällä hetkellä kirkon avustustoimintaan suhtaudutaan myönteisemmin kuin kansalaisjärjestöjen hankkeisiin. Ne kun luonteeltaan ovat yleensä kriittisiä keskushallintoa kohtaan.

Avramovicin mukaan tällä hetkellä kehitysyhteistyö Kuubassa kanavoidaan perinteisellä tavalla kansallisten, valtiojohtoisten kansalaisjärjestöjen kautta tai monenkeskisenä apuna kansainvälisten organisaatioiden, kuten YK:n kehitysohjelma UNDP:n kautta.

Kuuba

  • Pinta-ala: 110 860 km2
  • Väestö: 11,3 milj. (2008)
  • BKT/asukas: ..
  • Odotettavissa oleva elinikä: 77,9 (2006)
  • Aikuisten lukutaito:  99,8 % (2006)
Kansalliset järjestöt tai paikallistason hallinto eivät tee itsenäisiä päätöksiä avun suhteen, vaan yhteistyösopimukset solmitaan keskushallinnon tasolla. Toimintaohjeistus ja pelisäännöt tulevat niille ylhäältä.

Kuubassa ei siis ole vielä näköpiirissä esimerkiksi hallinnon desentralisointiin, demokratiakehitykseen tai korruption vastaiseen toimintaan keskittyvän kehitysyhteistyön aloittamisen mahdollisuutta. Nehän ovat keskeisiä alueita useimpien EU-maiden ja myös Suomen kehitysyhteistyössä.

Oltiin kuubalaisen hallinnon toimintamekanismeista ja kriteereistä mitä mieltä tahansa, Avramovic sanoo kuitenkin huomanneensa, että saarella hankkeisiin suhtaudutaan vakavasti instituutioiden kaikilla tasoilla. Korruptiota isossa mittakaavassa ei hänen arvionsa mukaan myöskään esiinny. Kuubassa on myös korkea koulutustaso, joka on luonut maahan valtavan asiantuntijareservin, jolla olisi kykyä toteuttaa kehitysyhteistyöhankkeita.

Kehitysyhteistyön toteuttamisen kannalta tilanne Kuubassa on siis ainakin toistaiseksi hiukan ambivalentti. Koska poliittiset reunaehdot sisältävä EU:n ja Kuuban välinen sopimus kehitysyhteistyöstä uupuu, yhteistyötä toteutetaan perinteisesti. Uudet toimintamuodot, kuten budjetti- tai sektorituki saattaisivat olla kuitenkin paljon tehokkaampia muotoja.

Niiden kautta saarivaltiossa voitaisiin saada aikaan huomattavasti parempia tuloksia kuin monissa muissa maissa, joissa varsinkin poliittinen korruptio, asiantuntijuuden ja institutionaalisuuden heikko taso on tehnyt  kehitysyhteistyöinvestointien vaikutukset olemattomiksi.

Teksti ja kuvat: Kimmo Lehtonen

Kirjoittaja on Nicaraguassa asuva vapaa toimittaja

Euroopan kehitysyhteistyö

Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot ovat maailman suurin kehitysyhteistyön rahoittaja. Ne antavat yhteensä 60 prosenttia maailman kehitysavusta. EU:n kehitysyhteistyöllä tarkoitetaan kokonaisuutta, jonka muodostavat Euroopan yhteisön kehitysyhteistyö ja kunkin jäsenmaan oma kehitysyhteistyö.

EU ja sen jäsenmaat avustavat yhteensä yli 160 maata, aluetta ja kansainvälistä järjestöä eri puolilla maailmaa.
Suomen kehitysyhteistyövaroista noin viidennes kanavoidaan EU:n kautta.

 

 

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Tämä dokumentti

Tässä palvelussa myös

Muissa ulkoasiainhallinnon palveluissa

Päivitetty 3.6.2009


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi