Tarvemittaritestiin vastannut ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen kertoi viime viikolla tarvitsevansa uudet sukat. Sukat on nyt hankittu. Tai kahdet, kun halvalla sai. Tämä kävi selville lauantaina, kun näyttelijä Jani Toivola haastatteli ministeriä Maailma kylässä -festivaaleilla Helsingissä.
Haastattelun kysymykset keskittyivät kestävään kehitykseen ja arkisten kulutusvalintojemme globaaleihin vaikutuksiin.
Monitahoista kestävää kehitystä painottavan Suomen rooli globaalissa yhteisössä on nyt ajankohtainen. ”Suomi on aloitteellisuudellaan vaikuttamassa globaaliin kehitykseen”, Väyrynen korosti. Suomen aloite Atlantin yli ulottuvasta kumppanuudesta on saanut myönteisen vastaanoton, hän kertoi. Tavoitteena on parantaa köyhimpien maiden asemaa tiivistämällä Euroopan ja Yhdysvaltojen välistä yhteistyötä kehityspolitiikassa.
Niin kutsutusta transatlanttisesta aloitteesta keskusteltiin viimeksi alkuviikosta Brysselissä, jossa koolla olivat EU:n kehitysministerit. Seuraavan kerran asia on esillä ministeritasolla keskiviikkona Pariisissa, tällä kertaa amerikkalaisten aloitteesta, ministeri taustoitti. ”Tavoitteena on globaali kestävä kehitys. Näin Suomen kehityspolitiikan suuri linja on siirtymässä globaalin kehityspolitiikan piiriin.”
Brysselin myönteisiin viesteihin kuuluu Väyrysen mukaan myös se, että Euroopan unioni on sitoutunut kehitysapua koskeviin lupauksiinsa. ”EU on näyttämässä tietä, että lupaukset on pidettävä eikä niistä saa tinkiä.”
Myös yksilön tasolla on ministerin mukaan kysymys arvovalinnoista. Tässä ministeri heittää haasteen vanhemmille. ”Hallittu tapa elää pitäisi oppia jo lapsesta.”
Haaste ei koske pelkästään teollistuneita maita, hän muistuttaa. ”On tärkeä nähdä asia maailmanlaajuisesti.”
Kyse ei hänen mukaansa ole vastakkainasettelusta rikkaiden ja köyhien maiden välillä, vaan asiaa on tarkasteltava maailmanlaajuisesti. ”On katsottava maiden sisälle. Suurissa kehitysmaissa on valtavasti ihmisiä, jotka kuluttavat meitäkin leveämmin.”
Yksilöillä on vastuu myös siellä, ministeri muistutti.
Miten arvovalinnat ja kestävä kehitys näkyvät ministerin omassa elämässä, Toivola halusi tietää.
”Meidän elämästämme voi nostaa esiin monta seikkaa”, myös marjanviljelijäksi tunnustautunut Väyrynen myhäili. ”Keminmaalla meillä on nuorisokoti, jossa pyritään estämään nuorten syrjäytymistä. Se on yhteiskunnallisesti kestävää kehitystä.” Nuorisokoti tarjoaa turvallisen ympäristön 13 – 18 -vuotiaille ongelmanuorille.
”Minun on vaikea hävittää mitään. Panen varastoon ja ajattelen, että joskus niitä tarvitaan”, kuvaa ministeri kulutustapaansa ja kertoo hiljan kaivaneensa varastosta parikymmentä vuotta sitten ostamansa amerikkalaiset lelut. Nyt niillä leikkivät lapsenlapset. Sitten ne voikin taas varastoida 20 vuodeksi ja vuoron saavat lapsiemme lastenlapset, hän naurahtaa.
Vaikka varastoiminen on luontaisinta, myös kierrätys on itsestään selvää.
Kysymys luomutuotteiden hankalasta tilanteesta Suomessa, sai hänet pohtimaan markkinoinnin mahdollisuuksia. ”Luomutuotteet ovat noidankehässä, joka pitäisi pystyä rikkomaan. Joku kauppaketju voisi tehdä luomusta itselleen brändin. Olisi erinomainen markkinointivaltti kilpailla siitä, kenellä on tarjota paras valikoima.”
Missä ministerin kulutustavoissa olisi parantamisen varaa? Toivola uteli.
Suorastaan sairaalloisen säästäväiseksi tunnustautunut Väyrynen kertoi odottavansa hybridiautoja markkinoille. ”Uusi teknologia on tärkeä asia”, hän painottaa.
Marja-Leena Kultanen
| Mitä ihminen tarvitsee -kampanjaan liittyvän tarvemittaritestin voi tehdä osoitteessa http://www.mittaamaailmasi.fi/. Taustatietoa kampanjan teemoista löytyy global.finland.fi-verkkopalvelusta. |
Päivitetty 25.5.2009
Jaa kirjanmerkki