Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Tshadilainen lääkäri: Äitiyskuolemien alentamiseen tarvitaan poliittista tahtoa - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutiset maittain A-Z

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 8.5.2009

Tshadilainen lääkäri: Äitiyskuolemien alentamiseen tarvitaan poliittista tahtoa 

Kun tshadilainen synnytyslääkäri Grace Kodindo, 58, keskustelee suomalaisten naisten kanssa, kysäisee hän, että mahdatteko te tietääkään, kuinka onnekkaita olette. On puhe äitiyskuolleisuudesta, jossa erot eri maiden kesken ovat valtavat. 

Tshadilainen synnytyslääkäri Grace Kodindo, kuva: Riitta SaarinenTshadissa raskaana olevasat naisesta sanotaan, että hänellä on toinen jalka haudassa, synnytyslääkäri Grace Kodindo kertoo. Kuva: Riitta Saarinen

Kodindo tietää, mistä puhuu, sillä hän on työskennellyt kolme vuosikymmentä erikoislääkärinä Tshadissa sekä pääkaupungissa Ndjamenassa että maaseudulla.

Viimeiset pari vuotta Kodindo on toiminut asiantuntijana New Yorkissa Columbian yliopiston Mailman School of Public Health –tutkimuslaitoksessa. Laitos tekee yhteistyötä Marie Stopes International –järjestön kanssa kriisien ja konfliktien keskellä olevien naisten auttamiseksi seksuaaliterveyteen liittyvissä asioissa.

Eduskunnan väestö- ja kehitysryhmän ja Väestöliiton järjestämässä seminaarissa puhunut Kodindo korostaa, että syyt äitiyskuolemiin on hyvin tiedossa ja sekin tiedetään, mitä pitäisi tehdä. Kaikkein tärkeintä olisi se, että poliittiset päättäjät sitoutuisivat tavoitteeseen ja tunnustaisivat asian tärkeyden.

Tilastot puhuvat omaa, karua kieltään. Kun suomalaisen naisen riski kuolla synnytykseen on 1/8500, on tshadilaisen naisen riski 1/11. Suomessa lapsen syntymä asia, jota odotetaan innokkaasti. Tshadissa ei näin ole. Monet naiset pelkäävät synnytystä – syystäkin – ja raskaana olevasta naisesta sanotaan, että hänellä on toinen jalka haudassa. 

Synnytyslääkäri kohtaa
paljon vaikeita tapauksia

”Synnytyslääkäri kohtaa kehitysmaissa paljon sellaisia tapauksia, joita ei juuri koskaan näe länsimaissa. Raskausmyrkytykset esimerkiksi ovat hyvin yleisiä kehitysmaissa, koska äidin tilaa ei seurata riittävästi. Näin monet tapaukset pääsevät kehittymään varsin vakaviksi ennen kuin naiset päätyvät hoitoon, jos pääsevät tai ehtivät sinne ollenkaan”, kuvaa Kodindo.

”Pitkittyneistä synnytyksistä koituu monenlaisia ongelmia. Kohtu voi revetä tai istukka jäädä sisään, mikä voi johtaa kohtalokkaisiin verenvuotoihin ja tulehduksiin. Synnytys saattaa myös aiheuttaa vaurioita, jotka vaikuttavat virtsan tai ulosteen pidätyskykyyn. Jos nainen haisee pahalle, voi mies taas hylätä vaimon, joten fistulasta voi olla vakavat seuraukset.”

Keväällä 2005 BBC teki Grace Kodindon työstä synnytyslääkärinä dokumentin, joka näytettiin samana kesänä G8-maiden johtajille, jotka kokoontuivat arvioimaan vuosituhattavoitteiden toteutumista Skotlannissa. Äitiyskuolleisuuden alentaminen 75 prosentilla vuoteen 2015 mennessä on yksi niistä tavoitteista, joka ei ole lähtenyt toteutumaan tavoitteen mukaisesti.

Dokumentti ”Kuolleet äidit eivät itke” antaa kasvot tilastoille. Hoitohenkilökunnan työ on erittäin haasteellista oloissa, joissa kaikesta on puute. Potilaat tai heidän omaisensa joutuvat hankkimaan itse niin lääkkeet ja ruiskut kuin tippapussit ja lakanat. Mikäli potilas tarvitsee verta, pyydetään luovuttajiksi potilaan sukulaisia.

Leikkauksia tehty
taskulampun valossa

Kanadassa ja Sudanissa opiskellut Kodindo joutui vaikeiden haasteiden eteen, kun palasi opintojensa jälkeen kotimaahansa.     

”Olen joutunut tekemään leikkauksia taskulampun valossa, hyvin alkeellisissa oloissa. On hyvin turhauttavaa, kun ei voi antaa niin hyvää hoitoa kuin haluaisi. Kaikesta on pulaa: välineistä, lääkkeistä sekä koulutetusta henkilökunnasta, kuten kätilöistä ja erikoislääkäreistä”, toteaa Kodindo.

”Vuoteen 2000 saakka meitä oli vain kaksi gynekologiaan ja synnytyksiin erikoistunutta lääkäriä koko maassa. Sen jälkeen tilanne parani hieman, kun saatiin kymmenen gynekologia lisää”, kuvaa Kodindo tilannetta kymmenen miljoonan asukkaan Tshadissa.   

Kodindon mukaan tshadilaisen naisen asema on yhä hyvin heikko. Lukutaito ja koulutus auttaisivat jo paljon eteenpäin. Siten naiset voisivat hankkia paremmin myös terveyteen liittyvää tietoa.

”Nyt naista arvostetaan vain sen mukaan, onko hän synnyttänyt paljon lapsia”, kertoo Kodindo, joka on nähnyt kotimaassaan jopa kuudentoista lapsen perheitä.

”Nuorimmat synnyttäjät ovat olleet 11-12-vuotiaita. Näihin synnytyksiin liittyy suuria riskejä, sillä sen ikäisen tytön lantio ei ole vielä kehittynyt kunnolla. Nuoremmat naiset ovat myös alttiimpia raskausmyrkytyksille ja kärsivät usein huonon ravitsemuksen takia anemiasta.” 

Riitta Saarinen

Kirjoittaja on kehityskysymyksiin perehtynyt vapaa toimittaja.

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Tämä dokumentti

Tässä palvelussa myös

Päivitetty 8.5.2009


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi