Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Kaupanteon keinoin köyhyyden kimppuun - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Globaalikasvatus: Kehityksen rahoitus (2.2013)

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna

Kaupanteon keinoin köyhyyden kimppuun

Kirgisiassa kokeillaan luomuviljelyä, Tadžikistanissa uutta markkinatietojärjestelmää ja Georgiassa bisneshautomoa.

UNDP:n ja Suomen Aid for Trade -hankkeen mallitila Batumissa Georgiassa. Kuva: Mika VehnämäkiSuomen ja UNDP:n tukemalla georgialaisella maatilalla testataan hyötykasvilajikkeiden sopivuutta Georgian olosuhteisiin. Kuva: Mika Vehnämäki

Georgiassa Batumin kaupungissa on onnistuttu luomaan satoja työpaikkoja vajaat neljä vuotta pyörineen bisneshautomotoiminnan avulla.

"Bisneshautomokeskus ottaa hoiviinsa aloittelevia yrityksiä ja tarjoaa niille erilaisia liiketoimintapalveluita, kuten koulutusta ja verkostoitumista. Parin vuoden jälkeen yritykset lähtevät itse markkinoille", kertoo paikan päällä hiljattain vieraillut ulkoministeriön talousneuvonantaja Mika Vehnämäki.

Järjestelmä on toiminut. Työpaikkoja on syntynyt etenkin naisille, joiden on ollut perinteisesti vaikeampi työllistyä.

Bisneshautomo on osa Suomen ja YK:n kehitysohjelman UNDP:n vuoden 2014 loppuun kestävää hanketta. Sen tarkoituksena on edistää kaupankäyntiä 11 entisen Neuvostoliiton maassa, jotka sijaitsevat Etelä-Kaukasuksella, Keski-Aasiassa ja Itä-Euroopassa.

Suomi tukee hanketta yhteensä 6,2 miljoonalla eurolla.

Luomuviljelyä ja mikrolainoja

UNDP:n hanke on osa niin sanotun kauppaa tukevan kehitysyhteistyön, englanniksi Aid for Trade, aloitetta, jonka loi vuonna 2005 Maailman kauppajärjestö WTO. Sen ajatuksena on, että teollisuusmaiden pitäisi suunnata enemmän kehitysyhteistyövaroja köyhien maiden kaupankäyntikyvyn parantamiseen esimerkiksi yrittäjyyttä lisäämällä ja maiden omaa tuotantoa parantamalla.

Tavoite on sama kuin kaikessa muussakin kehitysyhteistyössä: köyhyyden vähentäminen.

UNDP:n mukaan esimerkiksi Keski-Aasiassa noin kuusi miljoonaa ihmistä elää köyhyydessä.

Monissa hankkeen kohdemaissa Neuvostoliiton painolasti tuntuu yhä, ja Vehnämäen mukaan viranomaisilla ei ole ollut välineitä kehittää esimerkiksi yrittäjyyttä.

Nyt maissa muun muassa perustetaan vienninedistämiskeskuksia, jaetaan mikrolainoja, koulutetaan yrittäjiä ja viljelijöitä ja edistetään vihreän teknologian käyttöä. Kohteena ovat erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset sekä viljelijät, koska heillä on suurimmat mahdollisuudet luoda työpaikkoja ja nostaa ihmisiä köyhyydestä.

UNDP:n ja Suomen Aid for Trade -hankkeen mallitila Batumissa Georgiassa. Kuva: Mika VehnämäkiViljelijät ja pk-yrittäjät ovat UNDP:n ja Suomen hankkeen tärkein kohderyhmä, sillä juuri he pystyvät parhaiten luomaan työpaikkoja. Kuva on Georgiasta. Kuva: Mika Vehnämäki

Esimerkiksi Georgiassa viljelijät ovat päässeet kokeilemaan parempisatoisia lajikkeita, ja Kirgisiassa luomulannoitteet ovat jo parantaneet tomaattisatoja.

Vehnämäki nostaa esimerkiksi Tadžikistanissa luodun markkinatietojärjestelmän, jonka kautta maataloustuotteiden tuottajat, kauppiaat ja välittäjät voivat olla yhteydessä toisiinsa.

"Sinne syötetään esimerkiksi senhetkisiä hintatietoja. Tuottajat saavat tietoa siitä, kannattaako myydä heti vai odottaa parempaa myyntihetkeä. Näin välittäjät eivät voi vetää yhtä paljon voittoja välistä", hän kuvailee.

Tietojärjestelmä tarjoaa myös portaalin, tekstiviestineuvontapalveluja, sähköisen kauppapaikan ja karttoja.

Vaikutuksia vaikea todistaa

Vielä on liian aikaista sanoa, kuinka paljon hanke vaikuttaa köyhyyteen alueella. Se onkin Vehnämäen mukaan kauppaa tukevan kehitysyhteistyön ja oikeastaan kaiken muunkin kehitysyhteistyön ongelma: köyhyysvaikutuksia on vaikea todistaa, koska köyhyyteen vaikuttavat monet muutkin tekijät.

Keski-Aasiassa tuloksia näkyy ainakin paikallistasolla.

"Myin 1 200 kiloa aprikooseja ja pystyin ostamaan pojalleni auton", kertoo UNDP:n haastattelema kirgisialainen Buunisa Toroeva, joka hyötyi alueelle perustetusta markkinatietokeskuksesta.

Teija Laakso / maailma.net

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Tämä dokumentti

Päivitetty 14.8.2013


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi