Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Uutta rahaa tarvitaan - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Globaalikasvatus: Kehityksen rahoitus (2.2013)

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna

Uutta rahaa tarvitaan

Maailman maat pohtivat kuumeisesti talouskriisin keskellä, miten turvata jatkossa kehitysyhteistyön rahoitus sekä kehitysmaille annettava ilmastorahoitus. Keinoja on olemassa aina lentomaksusta päästöhuutokauppaan asti.

Rokotus Sudanissa. Kuva: Albert González Farran/UNAMID Photo/Flickr, CC BY-NC-ND 2.0Kehitysapurahaa tarvitaan yhä. Esimerkiksi lapsikuolleisuus on edelleen liian korkealla. Kuvassa rokotuksen saa sudanilaislapsi. Kuva: Albert González Farran/UNAMID Photo/Flickr, CC BY-NC-ND 2.0

Vuonna 2006 Ranskassa alettiin kerätä lentolipun maksamisen yhteydessä asiakkailta 1–40 dollarin hintaista maksua. Ideana oli kerätä rahaa UNITAID-järjestölle, joka käyttäisi rahat hivin, malarian ja tuberkuloosin vastaiseen taisteluun.

Tällä hetkellä lentolippuveroa keräävät myös muun muassa Chile, Madagaskar ja Niger, ja vuoden 2011 loppuun mennessä sillä oli kerätty rahaa lähes 800 miljoonaa euroa yli 90 maan auttamiseksi.

Lentolippuvero on yksi esimerkki niin sanotuista innovatiivisista tavoista rahoittaa kehitysyhteistyötä. Teollisuusmaat ovat viime vuosina yrittäneet yhä kiihkeämmin etsiä samantyyppisiä rahoituskeinoja, sillä ne ovat alkaneet ymmärtää, ettei pelkästään valtioiden budjetista rahoitettu kehitysyhteistyö enää riitä köyhyyden poistamiseen ja YK:n vuosituhattavoitteiden saavuttamiseen.

Talouskriisi ja ilmastonmuutos taustalla

Perinteisen kehitysyhteistyön rinnalle tarvitaan uutta rahaa myös siksi, että maailmaa koettelevat parhaillaan talouskriisi sekä energia- ja ruokakriisit. Vuonna 2011 rikkaat maat leikkasivat kehitysapuaan ensimmäistä kertaa vuosikausiin, vaikka ne ovat luvanneet nostaa kehitysavun osuuden 0,7 prosenttiin bruttokansantulostaan.

Sama kehitys jatkui vuonna 2012, jolloin apu putosi neljä prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

Samaan aikaan kehitykseen tarvittaisiin vielä ylimääräistä rahaa, sillä rikkaat maat lupasivat Kööpenhaminan ilmastokokouksessa maksaa kehitysmaille ilmastorahaa, jota tarvitaan kymmeniä miljardeja euroja vuosittain. Rahat käytetään ilmastonmuutoksen ehkäisyyn ja siihen sopeutumiseen, eikä sitä saa ottaa jo olemassa olevista kehitysyhteistyörahoista.

Päästökaupasta ratkaisu?

Innovatiivisen kehitysrahoituksen keinoja pohditaan muun muassa kansainvälisessä ryhmässä, johon kuuluu 63 maata, järjestöjä sekä kehitysrahoituslaitoksia. Tällä hetkellä ryhmän puheenjohtajamaana toimii Suomi.

Innovatiivisen rahoituksen keinoiksi on ehdotettu esimerkiksi päästöhuutokauppaa sekä rahoitusmarkkinaveroa.

Vaihtelevien arvioiden mukaan esimerkiksi arvopaperi-, valuutta- ja johdannaiskaupasta perittävä 0,05 prosentin rahoitusmarkkinavero voisi tuottaa globaalisti miljardeja euroja vuosittain.

Yksi tuoreimmista rahoitustavoista on päästöoikeuksien huutokauppaaminen. Päästöhuutokauppa alkoi vuosien 2012 ja 2013 vaihteessa EU:n alueella.

Taifuuni Helen Filippiineillä vuonna 2012. Kuva: Roberto Verzo/Flickr, CC BY 2.0Kehitysmaat tarvitsevat lisää apurahaa esimerkiksi ilmastonmuutoksen vuoksi. Taifuuni Helen iski Filippiineille vuonna 2012. Kuva: Roberto Verzo/Flickr, CC BY 2.0

Siinä teollisuuslaitoksille, lentoyhtiöille ja voimaloille annetaan tietty määrä oikeuksia tuottaa kasvihuonekaasupäästöjä, mutta osa oikeuksista niiden pitää ostaa itse. Ne voivat myös myydä ja ostaa toistensa päästöoikeuksia.

Esimerkiksi Suomessa hallitus on luvannut ohjata päästöhuutokauppatuloja nimenomaan kehitysyhteistyöhön ja ilmastotoimiin. Näin voidaan paikata kehitysyhteistyöbudjetin aukkoja ja saada kasaan ilmastorahoitusta.

Ongelmana on kuitenkin epävarmuus. Suomelle on luvassa arvioiden mukaan päästöhuutokauppatuloja vain noin 75 miljoonaa euroa vuodessa, kun aiemmin toivottiin satoja miljoonia euroja. Syynä on päästöoikeuksien suuri tarjonta ja halpa hinta.

Käytännössä innovatiiviset rahoitusmekanismit eivät olekaan patenttiratkaisu – perinteistä kehitysapua tarvitaan edelleen uusienkin rahoitustapojen rinnalla. Innovatiivista rahaa ei kuitenkaan voi aliarvioida: joidenkin arvioiden mukaan lentomaksun kaltaisilla ideoilla on vuoden 2006 jälkeen kerätty rahaa jo lähes kuusi miljardia dollaria eli noin 4,7 miljardia euroa.

Teija Laakso / maailma.net

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Tämä dokumentti

Päivitetty 14.8.2013


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi