Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Apu ei ole ainoa rahavirta - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Globaalikasvatus: Kehityksen rahoitus (2.2013)

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna

Apu ei ole ainoa rahavirta

Kehitysmaat saavat jo enemmän rahaa muualla asuvilta siirtolaisilta kuin kehitysavusta. Ulkoministeriön kaupallisen neuvoksen Kent Wilskan mukaan kehitysavulle on silti yhä paikkansa.

Meksikolaissiirtolainen Yhdysvalloissa. Kuva: Laura Elizabeth Pohl/Bread for the World/Flickr, CC BY-NC 2.0Siirtolaisten koteihinsa lähettämät rahat muodostavat jo suuremman summan kuin kehitysapu. Esimerkiksi meksikolaissiirtolaiset lähettävät rahaa kotiin Yhdysvalloista. Kuva: Laura Elizabeth Pohl/Bread for the World/Flickr, CC BY-NC 2.0

Rikkaat maat antoivat köyhille maille viime vuonna kehitysapua vajaat 126 miljardia dollaria eli noin 98 miljardia euroa. Summaa on talouskriisin vuoksi viime vuosina leikattu, mutta se on silti yli kaksi kertaa enemmän kuin vuonna 1990.

Vaikka kehitysavun määrä on noussut, sen suhteellinen merkitys on pienentynyt. Esimerkiksi kehitysavun osuus kehitysmaiden budjetista on supistunut, kertoo ulkoministeriön kaupallinen neuvos Kent Wilska.

Syynä on muiden rahavirtojen kasvu viime vuosina. Vielä pari vuosikymmentä sitten teollisuusmaat hallitsivat maailmankauppaa ja myös suurin osa investoinneista kohdistui teollisuusmaihin.

Nykyisin kehitysmaiden osuus maailman viennistä on jo noin 41 prosenttia, ja myös suorien investointien tuomat rahavirrat ovat kasvaneet viime vuosikymmeninä.

Kehitysmaiden talous kasvaa nopeammin kuin teollisuusmaiden, ja esimerkiksi YK:n kehitysohjelman UNDP:n arvion mukaan jo vuonna 2020 kolme johtavaa kehittyvää taloutta, Kiina, Intia ja Brasilia, tuottavat yhdessä enemmän kuin Yhdysvallat, Saksa, Iso-Britannia, Ranska, Italia ja Kanada yhteensä.

"Suurin syy kehitysmaiden nousulle on Itä-Aasian ja Kiinan merkitys: ne ovat pystyneet luomaan kilpailukykyistä tuotantoa ja vetämään enemmän sijoituksia puoleensa. Samalla ne vetävät myös muita kehitysmaita mukanaan", Wilska kuvailee.

Tärkeä tekijä kehitysmaiden nousussa on Wilskan mukaan myös raaka-aineiden lisääntynyt kysyntä ja nouseva hinta.

Rahalähetysten merkitys kasvaa

Kehitysmaiden talouskehityksen vuoksi kehitysmaihin tulevat rahavirrat ovat muuttuneet viime vuosikymmeninä paljon. Esimerkiksi YK:n kauppa- ja kehityskonferenssin UNCTADin tilastoista käy ilmi, että vielä vuonna 1990 kehitysapu oli kehitysmaille selvästi suurempi rahavirta kuin investoinnit tai ulkomailla asuvien siirtolaisten rahalähetykset.

Vuoteen 2010 mennessä kehitysapu oli kuitenkin vain kaksinkertaistunut, mutta siirtolaisten rahalähetykset 9-kertaistuneet ja suorat investoinnit lähes 18-kertaistuneet.

Maailmanpankin mukaan viime vuonna siirtolaiset lähettivät koteihinsa jo yli 400 miljardia dollaria eli yli 300 miljardia euroa – yli kolme kertaa enemmän kuin kehitysapua.

Investoinneista ja rahalähetyksistä on myös eri tavalla hyötyä kuin kehitysavusta.

"Jos kehitysmaahan tulee yritys, se voi luoda työpaikkoja. Kehitysapurahoilla taas pannaan harvoin firmoja pystyyn", Wilska kuvailee.

Siirtolaisten koteihinsa lähettämät rahat puolestaan käytetään parhaassa tapauksessa oman yrityksen perustamiseen ja köyhyydestä nousemiseen.

Onko avulla merkitystä?

Onko kehitysavulla siis merkitystä, jos se on suhteessa näin pieni rahavirta? Wilskan mukaan on. Hän muistuttaa, ettei kehitysavun merkitystä tarkasteltaessa voi tuijottaa pelkkiin lukuihin.

Avunjakoa Kongossa. Kuva: Julien Harneis/Flickr, CC BY-SA-2.0Apua tarvitaan edelleen etenkin köyhimmissä maissa. Avunjakoa Kongossa. Kuva: Julien Harneis/Flickr, CC BY-SA-2.0

Esimerkiksi kehitysmaiden firmat saavat usein verovapauksia, eikä valtioiden budjettiin välttämättä tule mitään lisää, vaikka rahavirta maahan sinänsä kasvaakin, hän muistuttaa. Silloin ei pystytä myöskään rahoittamaan paremmin esimerkiksi koulutusta tai terveydenhuoltoa.

"Esimerkiksi Tansaniasta ja Mosambikista on löytynyt öljyä ja kaasua ja siellä arvioidaan, että avun merkitys pienenee hyvinkin nopeasti. Jos varoja ei kuitenkaan pystytä verottamaan, tilanne ei välttämättä muutu", Wilska toteaa.

Wilskan mukaan kehitysavun tärkein merkitys onkin toimia kehityksen nopeuttajana sekä niiden ihmisten tukijana, jotka jäävät paitsi muiden rahavirtojen hyödyistä.

Lisäksi esimerkiksi vähiten kehittyneille maille kehitysapu on edelleen tärkein rahavirta, vaikka vauraammissa kehitysmaissa muut virrat menevätkin jo ohi.

Teija Laakso / maailma.net

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Tämä dokumentti

Päivitetty 14.8.2013


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi