Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Siunatut siemenet: Libanonilaistutkija kehittelee syöpärohtoa Helsingissä - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutiset maittain A-Z

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 9.9.2008

Siunatut siemenet: Libanonilaistutkija kehittelee syöpärohtoa Helsingissä

Nahed El-Najjar aikoo keksiä sen: syöpälääkkeen, joka valmistetaan perinteisestä libanonilaisesta yrtistä. Tutkimusten mukaan ryytineito eli Nigella Sativa estää syövän leviämistä. Nyt Helsingissä tohtoriksi opiskelevan El-Najjarin on muokattava kasvista valmis lääke.

Nahed El-Najjar. Kuva: Mirva ViitanenHelsingissä tohtoriksi opiskeleva Nahed El-Najjar sanoo haluavansa tehdä jotain hyvää ihmisten auttamiseksi. Siksi hän suuntautui biokemian ja farmasian alalle. Kuva: Mirva Viitanen

Kotoperäisesti Libanonissa kasvava ryytineito tai rohtoneidonkukka päätyi nuoren libanonilaistutkijan Nahed El-Najjarin mikroskoopin alle noin kuusi vuotta sitten. Kasvin on todettu estävän paksusuolen syövän leviämistä ja El-Najjarilla on nyt päämääränä jalostaa kasvista lääke. Ulkoministeriö ja YK:n kuivien alueiden kehittämisohjelma rahoittavat El-Najjarin tohtoriopintoja Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnassa.

El-Najjar on keskittänyt tutkimuksensa kasviperäisiin valmisteisiin kemiallisten lääkkeiden sijasta sillä "kasviperäisistä aineista aiheutuu harvemmin haittavaikutuksia käyttäjälle", El-Najjar selittää. Luonnonrikkaassa Libanonissa kasviperäisten lääkkeiden löytymiseen on erinomaiset mahdollisuudet. Maassa on runsaasti eri kasvilajeja ja kasvien hyötykäytön perinteet ovat vahvat.

Lääkekasvien hyvät vaikutukset tiedetään kansan parissa, vaikka parantavat ainesosat eivät olekaan selvillä. "Kaikki tietävät mikä yrtti auttaa esimerkiksi vatsakipuun, mutta kukaan ei tiedä miksi", El-Najjar nauraa. Ryytineidon siemeniä käytetään ruuan valmistuksessa, mikä on osoitus siitä, että kasvista jalostetulla lääkkeellä ei todennäköisesti ole haittavaikutuksia.

Vastustuskykyä syysflunssaan

Ryytineitoa eli Nigella Sativaa on käytetty lääkekasvina Aasiassa ja Lähi-idässä jo satoja vuosia. "Itsekin käytän tutkimani kasvin siemeniä päivittäin. Sekoitan siemenet hunajaan ja nautin ne joka aamu", Helsingin Pihlajamäessä asusteleva tutkija valottaa. Ryytineidon siemenet saattavat pelastaa syysflunssalta, sillä libanonilaisen perinnetiedon mukaan ne antavat lisävoimaa immuunijärjestelmälle ja lisäävät siten vastustuskykyä. Arabiaksi ryytineidon siemeniä kutsutaan nimellä habbah Albarakah, "siunatut siemenet".

Beirutin amerikkalainen yliopisto ja Helsingin yliopisto tekevät yhteistyötä, sillä Beirutissa osaamista löytyy paikallisten lääkekasvien tuntemuksesta ja kasvien sisältämien yhdisteiden tunnistamisesta. Helsingissä taas voidaan keskittyä jatkotutkimukseen, jotta kasviyhdisteistä saataisiin kehiteltyä lääke.

 

Nigella Sativa. Kuva: Tanaka Juuyoh (Creative commons -lisenssillä)Nigella Sativan parantava vaikutus on tunnettu jo satoja vuosia. Kuva: Tanaka Juuyoh (Creative commons -lisenssillä)

Beirutissa tehtyjen tutkimusten mukaan Nigella Sativa pysäyttää paksusuolen syöpää aiheuttavien solujen leviämisen ja parantaa syöpäsoluja. Koska Beirutissa ei ole mahdollisuuksia jalostaa kasviaineesta valmista lääkettä, El-Najjar hyppäsi riemusta kattoon, kun sai kuulla tulleensa valituksi jatko-opiskelijaksi Helsingin yliopistoon.

"Nyt suoritamme Nigella Sativassa olevan lääkeaineen geneettisiä tutkimuksia. On selvitettävä, millaisia määriä ainetta tarvitaan, missä muodossa lääke annetaan ja millainen vaikutusaika sillä on. Aineen rakennetta joudutaan ehkä muuttamaan, jotta sen positiiviset vaikutukset saadaan esiin."

El-Najjar tietää hyvin, että lääkkeen prosessoinnissa vierähtää useimmiten noin 15 vuotta, ennen kuin valmis tuote saadaan markkinoille. Tästä hän ei lannistu, sillä jo se, että saa olla mukana kehittelemässä uutta lääkettä syöpää vastaan, on hänestä suurenmoista. El-Najjar aikoo jatkossa tutkia muitakin kasveja. Ne voivat hyvinkin olla libanonilaisia, mutta se ei ole ehdoton edellytys, hän huomauttaa. Myös Suomessa on hänen mukaansa lupaavia kasveja, joilla voi hyvinkin olla lääkearvoa.

Mirva Viitanen

Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi