Namibian pääministeri Nahas Angula kävi aikanaan suomalaista lähetyskoulua, suunnitteli sittemmin namibialaisopiskelijoiden tuloa Suomeen ja neuvottelee nyt maiden yhteistyöstä opettajankoulutuksessa. Koulutus on kehityksen avain, Angula sanoo ykskantaan.
"Kiitos, kiitos", Nahas Angula vastailee hyvän huomenen toivotuksiin ja hymyilee kohteliaasti päälle.
Suomen sanat ovat tarttuneet namibialaisen Angulan puheeseen tämän pitkän Suomen-historian aikana. Kuluneella viikolla Angula vieraili Suomessa Namibian pääministerin virassa, mutta alun perin suhde Suomeen on peräisin 1950–1960-luvulta.
Tuolloin tuleva pääministeri kävi Oshigambon oppikoulua, yhtä kuuluisimmista suomalaisten lähetystyöntekijöiden perustamista lukioista Namibiassa. Ja ryhtyi siinä sivussa vapaustaistelijaksi.
Angula liittyi Swapoon 1960-luvun alussa. South West Africa People's Organization vastusti Etelä-Afrikan valtaa Namibiassa, ja niin teki Angulakin.
"Olimme nähneet, millaisissa oloissa vuokratyöläiset valkoisten maatiloilla työskentelivät, ja päätimme lähteä mieluummin sisäoppilaitokseen saamaan koulutusta. Ja kun bantustaneja oltiin laillistamassa vuonna 1964, me vastustimme", Angula kertaa poliittista heräämistään.
Seuraavana vuonna Namibia näki Swapon ensimmäisten sissien tulevan maahan Tansaniasta. Angula puolestaan päätti lähteä rajan yli Sambiaan – koska Swapo "oli jumissa ja meistä tuntui, että oli parempi lähteä", pääministeri muotoilee nyt.
Sambiassa Angula opiskeli lisää, sai alemman korkeakoulututkinnon ja edisti namibialaista koulutusta muutenkin. Hän työskenteli Swapon koulutussihteerinä ja suunnitteli namibialaispakolaisten opetusta. Turvallisuustilanteen surkeudesta huolimatta Angulan kerrotaan sanoneen, että nimenomaan "koulutus oli välttämätöntä Namibian vapauttamiselle".
Eräässä haastattelussa Angula sanoi taannoin myös, että "syy, miksi uskon koulutukseen ja valistukseen, tulee hyvin kaukaa (historiasta)". Angulan sanotaan olevan sukua Namibian Ondonga-heimon kuninkaalle Shikongo shaKalululle, joka aikanaan päästi ensimmäiset lähetystyöntekijät alueelleen Oshikotoon.
Itseään Angula lähti Sambian jälkeen kouluttamaan meren yli Yhdysvaltoihin asti. Siellä hän opiskeli, hankkiutui töihin YK-virkaan ja (nyt palataan taas Suomeen) tutustui Martti Ahtisaareen.
Ahtisaari työskenteli 1970- ja 1980-lukujen taitteessa YK:n Namibian-edustajana, ja Angulasta tuli Swapon edustaja maailmanjärjestön Namibia-neuvostoon.
Suomi tunnettiin jo tuolloin Namibian itsenäisyyden tukijana, ja maiden suhteet tiivistyivät edelleen, kun Ahtisaari ja Angula tutustuivat YK:n käytävillä. Lisäksi Angulasta tuli ahkera Suomen-kävijä, sillä hän matkasi maailmalla sopimassa namibialaisopiskelijoiden ulkomaanmahdollisuuksista.
"Siksi Suomikin muuten menestyy", Angula sanoo, kun puhe kääntyy Suomeen. Hän viittaa koulutukseen: Suomen taloudellinen ja yhteiskunnallinen kehitys on hänen mukaansa tulosta inhimillisen potentiaalin arvostamisesta.
Entä päteekö argumentti myös päinvastoin? Angulan mukaan kyllä. "Afrikan alikehityksen syy on, että kehityksen kannalta olennaisten tietojen ja taitojen opetuksessa on puutteita."
Koulutukseen Angula keskittyy myös työssään pääministerinä, ainakin osittain. Suomessa pääministeri keskusteli täkäläisten kollegojensa kanssa esimerkiksi koulutusyhteistyön kehittämisestä.
"Oulussa saatetaan tulevaisuudessa kouluttaa namibialaisia opettajia", Angula sanoo haastattelun lopuksi. Hän hymyilee kohteliaasti ja lopettaa keskustelun sanaan kiitos.
Suomen ja Namibian tiivis suhdeSuomen ja Namibian keskinäinen historia alkoi vuonna 1868, kun lähetystyöntekijä Martti Rautanen saapui Namibiaan. Noin sata vuotta myöhemmin, Namibian itsenäisyyskamppailun ja Swapon sissisodan alusta lähtien, Suomi kannatti Namibian itsenäisyyttä. Martti Ahtisaari työskenteli Namibiassa YK:n edustajana ensimmäisen kerran 1970- ja 1980-lukujen taitteessa. Lisäksi hän oli avainasemassa neuvotteluissa, joita käytiin ennen Namibian itsenäistymistä Etelä-Afrikan vallan alta vuonna 1990. Namibian itsenäistyttyä maasta tuli yksi Suomen kehitysyhteistyön pääkumppanimaista. 2000-luvulla Namibia kipusi matalatuloisesta keskituloiseksi maaksi, ja vuoden 2008 alussa Suomen ja Namibian suhteet muuttuivat kehitysyhteistyökumppanuudesta normaaleiksi kahdenvälisiksi suhteiksi. |
Anna-Kaisa Hiltunen (maailma.net)
Päivitetty 1.7.2008
Jaa kirjanmerkki