Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Ranska antoi anteeksi miljardivelat - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutiset maittain A-Z

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 4.6.2008

Ranska antoi anteeksi miljardivelat

Presidentti Jacques Chirac lupasi Monterreyn kehitysrahoituskokouksessa maaliskuussa 2002, että Ranska nostaa kehitysapunsa 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta vuoteen 2012 mennessä.

Bktl-osuus ylsi vuosina 2005 ja 2006 lupaavasti 0,47 prosenttiin (0,40 prosenttia vuonna 2003), mutta viime vuonna se romahti 0,39 prosenttiin. Sekin tosin riitti nostamaan Ranskan ykköseksi maailman rikkaimpien maiden G7-ryhmässä, koska Britannia supisti kehitysyhteistyöbudjettiaan vielä rajummin kuin Ranska.

Silmäys ranskalaisten avun rakenteeseen paljastaa, että 0,47 prosentin taso ei perustunut lisärahojen myöntämiseen vaan Nigerian ja Irakin velkojen mittavaan anteeksiantoon.

Reality of Aid -verkoston mukaan Ranska mitätöi vuosina 2005-2006 Nigerian velkoja 2,4 miljardin euron ja Irakin velkoja yli 0,7 miljardin euron arvosta. Velat olivat pääosin luottoja, joilla Ranska tuki omien yritystensä vientiä Nigeriaan ja Irakiin.

Jotta Ranskan kehitysavun bktl-osuus ei olisi romahtanut vuonna 2007, päättäjien olisi pitänyt myöntää huomattavasti lisävaroja kehitysyhteistyöhön. Sitä he eivät kuitenkaan tehneet. Ranskan valtion suuri budjettialijäämä ohjasi päätöksiä enemmän kuin Chiracin lupaukset Monterreyssä.

Entiset siirtomaat suosikkeja

Sama asetelma leimasi Ranskan viime kevään presidentinvaaleja. Pääehdokkailla ei ollut juurikaan sanottavaa kehitysyhteistyöstä, eikä aiheesta syntynyt kiistoja. Pääehdokkaat olivat yksimielisiä siitä, että avun tehokkuutta on lisättävä, Afrikan on pysyttävä tärkeimpänä kohdealueena ja korruptiota vastaan on taisteltava.

Kukaan kolmesta pääehdokkaasta ei ole eritellyt konkreettisesti sitä, miten tavoitteet käytännössä saavutetaan, ranskalainen kehitysongelmaa tutkiva taloustieteilijä Esther Duflo arvosteli vaalien edellä Libérationissa. Tyhjänä hän piti myös pääehdokkaiden vakuuttelua siitä, ettei kehitysyhteistyötä ole tarkoitus käyttää ulkopolitiikan välineenä.

Ranskan muutoin ponnetonta auttajan ilmettä on viime vuosina piristänyt sen rooli edelläkävijänä kahdessa asiassa. Toinen niistä on lentomatkustajilta perittävä ylimääräinen maksu, jonka kertymä ohjataan kehitysmaiden hyväksi, ja toinen on yritys yhdenmukaistaa kansainvälisellä tasolla kehitysapuun liittyviä menettelytapoja. Jälkimmäisen tavoitteen edistämisessä Ranskalla on ollut johtava asema, OECD:n kehitysyhteistyökomitea (DAC) arvioi vuonna 2004.

Muilta osin Ranskan vuotuinen runsaan 10 miljardin dollarin kehitysapu noudattaa perinteisiä linjoja. Entiset siirtomaat ja Ranskan erikoisuus – merentakaiset alueet - ovat vahvoilla yhteistyökumppanien valinnassa ja määrärahojen jaossa.

Vuoden 2006 suurimpia avunsaajia olivat Nigeria ja Irak, joiden jälkeen tuli liuta Ranskan entisiä siirtomaita. Kiina sijoittui kymmenenneksi. Entisten siirtomaiden lomassa kuudennella sijalla oli pieni merentakainen alue Mayotte, jolle Ranska ohjasi 273 miljoonaa dollaria apua.  

Välimeren etelärannan ranskankieliset maat kuuluvat Ranskan suosikkeihin. Vuonna 2006 Ranska käytti 8,2 prosenttia kehitysyhteistyövaroistaan eli 865 miljoonaa dollaria kumppanuustoimintaan Marokon, Algerian ja Tunisian kanssa. 

Pieniä hankkeita

Ranska on valinnut kuluvan vuoden kehitysyhteistyönsä päähaasteiksi köyhyyden, taloudellisen kasvun ja maailmanlaajuiset uhat, kuten ilmaston muutoksen ja laajalle leviävät taudit (pandemiat). Haasteisiis tarttuminen ei ole kuitenkaan välttämättä aina kuulunut ranskalaisten vahvuuksiin.

Kansainvälinen vertailu osoittaa, että Ranskan kehitysyhteistyö on pirstoutunut keskimääräistä pienempiin hankkeisiin. Budjettitukeen Ranska on ohjannut kehitysyhteistyövarojaan varovaisesti.

Hajanaisuutta ylläpitävät myös organisatoriset ratkaisut. Osaa toiminnasta hoitaa ulkoasianministeriö, osaa erillinen kehitysyhteistyövirasto l’Agence française de Développement (AfD), joka pääosin vastaa hankkeiden toteuttamisesta ja toimii samalla kehityspankkina. Julkista kehitysyhteistyötä kanavoidaan myös usean muun organisaation kautta.

Toimintamalli oli pitkään niin hajanainen, että OECD:n kehitysyhteistyökomitea joutui vielä vuonna 2004 huomauttamaan Ranskalle tarpeesta koota alan toiminnoista yhtenäinen vuosiraportti.

Toissa vuoden vuosikertomuksessaan AfD kertoi työnsä tuloksista rokotettujen ja koulunsa aloittaneiden lasten määrinä. Hankkeilla oli lisätty puhtaan juomaveden jakelua ja mikroluoton saaneiden määrää. AfD parantaa ihmisten elinehtoja ruohonjuuritasolla, mutta sen tehtävänä ei ole puuttua avun vastaanottajamaiden rakenteellisiin ongelmiin.

Reality of Aid -verkosto suhtautuu kriittisesti vallanpitäjiin. Se muistuttikin viime elokuussa Ranskan kehitysmaatoiminnan nurjasta puolesta: Ranska ajoi silloin innokkaasti velkojamaiden Pariisin klubissa velkojen anteeksiantoa Gabonille, jossa valtaa on pitänyt ihmisoikeuksista ja demokratiasta piittaamaton Omar Bongon hallinto jo vuodesta 1967 lähtien.

Juhani Artto

(Kehitys-Utveckling 2/2008)

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Päivitetty 4.6.2008


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi