Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Suuria huolia ja pientä edistystä - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutiset maittain A-Z

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 4.6.2008

Suuria huolia ja pientä edistystä

Sanaparilla Keski-Aasia ja ihmisoikeudet on kolkko kaiku. Kansalaisoikeuksia poljetaan alueella edelleen, mutta edistystäkin on tapahtunut. Etenkin tietoisuus ihmisoikeuksista on kasvanut.

Keski-Aasiasta mieleen muistuvat Andizhanin verilöyly Uzbekistanissa, Turkmenistanin absurdi diktatuuri Ruhnama-eepoksineen, Kazakstanin itsevaltainen ”perhehallinto” ja itsenäisen median ja kansalaisjärjestöjen kamppailu kaikissa maissa.

Vaan ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin. 2000-luvulla kansainväliset toimijat ovat kiinnittäneet entistä enemmän huomiota alueen ihmisoikeustilanteeseen, ja synkkien tilastotietojen lomasta löytyy myös edistystä. Etenkin tietoisuus ihmisoikeuksista on kasvanut, ja myös hallitukset ymmärtävät, ettei ihmisoikeuskysymyksiä voi sivuuttaa.

Euroopan unioni hyväksyi viime kesäkuussa kattavan Keski-Aasia -strategian. Sillä pyritään tukemaan alueen turvallisuutta ja vakautta. Avainalueita ovat muiden muassa hyvä hallinto, lainvoimaisuus, ihmisoikeudet, demokratia ja koulutus.

Ilmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin mukaan EU:n strategiasta voi muodostua tärkeä väline Keski-Aasian ihmisoikeustilanteen kohentamisessa, mutta strategia vaatii vielä tarkentamista. ”EU:n täytyy muotoilla maakohtaiset tavoitteet ja kriteerit niiden saavuttamiseen”, Human Rights Watchin artikkelissa sanotaan.

Järjestö on oikeassa. Vaikka viisi entistä neuvostotasavaltaa on helppo niputtaa samaan epädemokraattisten takapajuloiden kategoriaan, kyseessä ovat hyvin erilaiset maat, joiden ihmisoikeus- ja demokratiakehitys kulkevat omia polkujaan.

Kaksi murheenkryyniä

Vaikeinta kehitys on ollut Turkmenistanissa ja Uzbekistanissa. Turkmenistanin ensimmäinen presidentti Saparmurat Nijazov julistettiin presidentiksi eliniäkseen. Hän rakensi ympärilleen eriskummallisen henkilökultin, jossa kansalaisoikeuksia rajoitettiin laajasti.

Oopperan ja baletin kieltäminen, ulkomaanmatkojen vaikeuttaminen ja kotieläinten määrän rajoittaminen olivat rajoituksia lievimmästä päästä. Sanan- ja kokoontumisvapautta karsittiin. Koulutusjärjestelmä romahti. Suomen Keski-Aasian tasavaltojen kiertävän suurlähettilään Marja-Liisa Kiljusen sanoin: ”Yksi sukupolvi Turkmenistanissa on menetetty.”

Nijazov kuoli vuonna 2006. Uudeksi presidentiksi nousi Gurbanguly Berdimuhammedov, jonka kaudella maa on hitaasti avautunut: ulkomaisten delegaatioiden maahanpääsy on helpottunut, ja kanssakäyminen ulkomaailman kanssa hieman lisääntynyt.

Kansalaisoikeuksien rajoittaminen jatkuu silti ennallaan. Kiljunen mainitsee edistysaskeleena kuitenkin sen, että nykyhallinto suostuu keskustelemaan ihmisoikeuksista. Aihe ei enää ole tabu.

Uzbekistanin ihmisoikeustilanne oli huono jo aiemminkin, mutta Andizhanin tapahtumat toukokuussa 2005 romahduttivat maan ihmisoikeusrikkojien A-luokkaan. Silloin hallituksen joukot hajottivat presidentin vastaisen mielenosoituksen voimatoimin, ja sadat ihmiset saivat surmansa.  Uzbekistanin hallitus esti verilöylyn kansainvälisen tutkinnan.

Pieniä edistyksen merkkejä näkyy Uzbekistanissakin. Helmikuussa useat ihmisoikeusaktivistit pääsivät vankilasta. Myös kuolemanrangaistus on poistettu, ja maa on siirtynyt habeas corpus -periaatteeseen, joka takaa pidätetyille oikeudenkäynnin säällisessä ajassa.

Human Rights Watchin mukaan ihmisoikeusaktivistien vapauttaminen johtui EU:n johdonmukaisesta painostuksesta. Paikallinen politiikan tutkija katsoo tilannetta kyynisemmin.

"Aktivistien vapauttaminen oli vain länsimaiden viilaamista linssiin. Ei ole vaikea arvata, millaisia rahasummia vangittujen perheet maksoivat armahduksesta. Vankiloissa pyörii suuri bisnes", journalisti ja politologi Alisher Taksanov kirjoittaa sähköpostissaan Tashkentista.

Hän arvostelee myös Andizhanin jälkeisiä EU:n sanktioita, kuten kahdentoista virkamiehen viisumikieltoa ja asevientikieltoa. EU höllensi sanktioitaan viime syksynä.

"Voivatko kahdentoista virkamiehen viisumikielto ja minimaalisen pientä osuutta koskeva asevientikielto olla vakavasti otettavia sanktioita? Keski-Aasian energiaresurssit kiinnostavat länsimaita liikaa, jotta ne reagoisivat ihmisoikeusongelmiin", hän kirjoittaa.

"Ainoastaan Amnesty Internationalin ja Human Rights Watchin kaltaiset kansalaisjärjestöt pystyvät oikeasti vaikuttamaan kansalaisvapauksiin."

Takapakkia ja Etyj-huumaa

Kirgisia nautti vuosikausia Keski-Aasian demokraattisimman maan maineesta. Vuoden 2005 ”tulppaanivallankumous” nostatti maassa toiveita korruption vähenemisestä ja yhä laajenevista kansalaisvapauksista.

Valitettavasti presidentin vaihtuminen ei taannut vapauksia. Kurmanbek Bakievin hallinto on pikemmin rajoittanut kansalaisvapauksia kuin laajentanut niitä. Erityisesti kansalaisjärjestöjen ja median toimintaan on puututtu entistä tiukemmin.

Internetissä ilmestyvän Voice Of Freedom -lehden päätoimittajan Ulugbek Babakulovin mukaan kunnianoikeuksia koskevat oikeudenkäynnit toimittajia kohtaan ovat lisääntyneet erityisesti pääkaupungin ulkopuolella. Myös Kirgisian historian ensimmäinen toimittajamurha, Alisher Saipovin kylmäverinen ampuminen Oshissa Etelä-Kirgisiassa viime syksynä, on yhä selvittämättä.

Kazakstanista tulee vuonna 2010 Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyj:n puheenjohtaja ensimmäisenä Keski-Aasian maana.

Kiljusen mukaan valinta aiheutti paljon keskustelua Etyj:ssä.

"Jotkut jäsenmaat kokivat, että jos Kazakstanista tulee Etyj:n puheenjohtaja, se poistaa maan hartioilta kaikki paineet demokratisoitua. Toisten mielestä taas päinvastoin: Kazakstan haluaa näyttää esimerkkiä."

Viime joulukuussa järjestettiin Etyj:n ministerineuvoston kokous, jossa Kazakstanin ulkoministeri Marat Tazhin lupasi useita uudistuksia ennen maansa Etyj-puheenjohtajuutta. Lupauksen mukaan media- ja vaalilakeja uudistetaan ja poliittisten puolueiden rekisteröitymistä helpotetaan. Uudistusten toteuttamiseksi on tähän mennessä tosin tehty vähän.

Tadžikistania puolestaan raastaa rajanaapuri Afganistanin tilanne. Talibanin vahvistuminen eteläisessä naapurissa vaikuttaa suoraan Tadžikistaniin, ja huumekauppa rehottaa maiden välisellä rajalla. Hallitus on rajoittanut muun muassa kokoontumisvapautta ääri-islamin vastaisen taistelun nimissä, joskin maassa toimii alueen ainoa virallinen islamilainen puolue.

Ihmisoikeuksien toteutumista vaikeuttaa myös Tadžikistanin köyhyys, josta todistivat viime talven kylmäkuolemat. 

Valtio suojautuu kansalta

Entä millaiset mahdollisuudet aktiivisella kansalaisuudella on kehittyä Keski-Aasian maissa?

"Ihmiset Uzbekistanissa eivät usko muutokseen", Alisher Taksanov kirjoittaa Tashkentista.

"He ovat toki poliittisesti aktiivisia, ja monista asioista keskustellaan keittiönpöytien äärellä,  mutta kansa ei näe omaa rooliaan yhteiskunnallisissa prosesseissa, ei edes pienissä paikallishallintoa koskevissa."

Kirgisian lukuisat kansalaisjärjestöt tekevät parhaansa lisätäkseen kansalaisten tietoutta oikeuksistaan, mutta niiden toteutuminen on silti vielä kiikkerää. Ulugbek Babakulovin mukaan hallitus vastaa tiukasti ”kansalaisten kaikkiin tyytymättömyyden ilmauksiin”.

"Täytyy muistaa, että nämä ovat nuoria valtioita, joilla ei ole demokratian perinnettä", Marja-Liisa Kiljunen muistuttaa.

Presidenteillä on myös liikaa valtaa, jota he eivät halua jakaa ja josta he eivät halua luopua.

"Tämä tilanne vallitsee kaikissa IVY-maissa. Perustuslakiuudistukset tähtäävät lähinnä presidentin vallan kasvuun", Kiljunen sanoo.

Yhdessäkään Itsenäisten valtioiden yhteisön (IVY) maassa istuva presidentti tai vallanpitäjien pääehdokas ei ole koskaan hävinnyt presidentinvaaleja opposition ehdokkaalle. Poliittinen oppositio ja toisinajattelu koetaan uhaksi, ei demokratian välttämättömäksi ominaisuudeksi.

"Kansalaisoikeuksien toteutuminen on Keski-Aasiassa erittäin heikkoa. Valtio suojelee itseään kansalta eikä päinvastoin", Kiljunen sanoo.

"Siksi dialogi ja kanssakäyminen kaikilla tasoilla on tärkeää. Keski-Aasian maat ovat selvästi aiempaa valmiimpia ottamaan vastaan tietoa ja vaihtamaan kokemuksia. EU:n rooli on kasvanut ja tulee kasvamaan. Meidän täytyy käyttää tilaisuus hyväksemme."

Marja-Liisa Kiljunen ihmettelee suomalaisten vähäistä Keski-Aasian kiinnostusta. "Suomella olisi paljon annettavaa ja saatavaa Keski-Aasiassa."

Suomalaisia pidetään Keski-Aasiassa luotettavina kumppaneina. Myös mahdollisuuksia kansalaisjärjestötoimintaan, kulttuurivaihtoon ja opiskelijayhteistyöhön olisi valtavasti.

Salla Nazarenko

Kirjoittaja on Georgiassa asuva toimittaja.

(Kehitys-Utveckling 2/08)

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Päivitetty 4.6.2008


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi