Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Suomi: Kaikki töihin Paltamossa - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Julkaisut: Kehitys-Utveckling / Artikkelit

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 4.3.2008

HYVIÄ UUTISIA KAINUUSTA?

Suomi: Kaikki töihin Paltamossa

Kainuusta kuuluu kummia. Pienessä Paltamon kunnassa aiotaan lopettaa työttömyyskorvaukset - ja tarjota kaikille töitä.   

Oulujärveltä vihmoo rännänsekaista vettä. Paltamon Manamansalossa Jouni Karppinen hiekoittaa jäistä pihaa. Järvellekin joutaisi, mutta näillä keleillä ei uskalla lähteä.

"Päivät kuluvat näissä piha-askareissa. Tänä aamuna lämmitin yläkerran. Siellä minulla on internetyhteys, että voin seurata lehtiä ja työpaikkailmoituksia", hän kertoo.

Karppinen on yksi Paltamon reilusta kolmestasadasta työttömästä. Kainuun sydämessä sijaitsevassa kunnassa on asukkaita vähän yli 4 000 ja työttömyysprosentti pyörii seitsemäntoista tuntumassa. Kun tukitöissä ja työllisyyskoulutuksessa olevat lasketaan mukaan, Paltamon työttömyysprosentti nousee yli kahdenkymmenen.

Työttömistä vähän yli puolet on Karppisen tavoin alle 50-vuotiaita, ja joka kuudes on ollut vähintään vuoden yhtäjaksoisesti ilman töitä.

Karppisella on kolme metsäalan ammattitutkintoa, mutta vakituista työtä ei ole viiteentoista vuoteen löytynyt. Kohta sekin voi muuttua: Paltamon kunnassa valmistellaan Töitä kaikille -hanketta, jonka tavoitteena on vetää kaikki työttömät mukaan tuottavaan työhön ja oman kuntansa kehittämiseen.

Samalla nollattaisiin Paltamon työttömyysprosentti.

Ajatushan on suorastaan vallankumouksellinen. Aiotaanko pienessä Paltamossa keskellä synkkien työttömyyslukujen Kainuuta mullistaa koko suomalainen työvoimapolitiikka?

Tavoitteena täystyöllisyys

Kainuu kärsii piinallisen työttömyyden lisäksi aivovuodosta, sillä työikäiset ja koulutetut ihmiset karkaavat työn perässä etelään. Niinoli vähällä käydä Jouni Karppisellekin, joka käväisi 1980-luvulla Satakunnassa ja Uudellamaalla.

"Siellä oltiin hyvin innokkaita, että pitäisi saada nuori mies töihin, ja jälkeenpäin olen kuullut, että siellä on ollut toiminta aika menestyksekästä."

Karppinen halusi kuitenkin pohjoisemmaksi. Kotiseudulle paluu alkoi tukitöillä vuonna 1995, jonka jälkeen mies on saanut täyttä palkkaa vain neljän kuukauden ajan. "Sehän vaikuttaa jo näihin päivärahoihin. Kun palkka on 85 prosenttia, niin päivärahatkin ovat 15 prosenttia pienemmät kuin niiden pitäisi olla."

Jos Työtä kaikille -hanke käynnistyy Paltamossa, Karppisen ei enää tarvitse huolehtia päivärahoista. Työttömyyden hoitoon kuluu Paltamossa vuosittain suorina tukina noin viisi miljoonaa euroa, ja niiden varalle on jo muita suunnitelmia:

"Tarkoitus on käyttää nyt työttömyyden hoitoon kuuluvat rahat aktiiviseen työllistämiseen. Luovutaan vastikkeettomista tuista, ja maksetaan ihmisille korvausta työpanosta vastaan", kunnanjohtaja Arto Laurikainen tiivistää.

Laurikaisen esittelemä periaate kuulostaa hurjalta. Ei siis enää työttömyyskorvausta, asumis-, palkka- eikä muitakaan tukia - vaan oikeaa palkkaa oikeasta työstä.

"Nykyinen perustulomalli on suurelta osin passivoiva. On tärkeää, että ihmiset voivat osallistua yhteiskunnan rakentamiseen," Anne Huotari selittää. Hän on toinen mallin ideoijista.

Juuret maakuntakokeilussa

Työvoimapoliittista vallankumousta on valmisteltu Kainuussa nyt muutaman vuoden ajan. Kaikki sai alkunsa maakuntakokeilun suunnittelusta, kun työllisyyspolitiikkaa suunnitelleessa työryhmässä kohtasivat silloinen vasemmistoliiton kansanedustaja Anne Huotari ja kajaanilainen yrittäjä Arto Okkonen.

Työryhmältä perättiin uusia avauksia, joten tukikeskusteluun turhautunut Okkonen ehdotti, että otetaan kaikki tuet pois ja pistetään ihmiset töihin.

"Turpaan tuli niin, että meinasi tukka lähteä", Okkonen nauraa nyt.

"Sanottiin, että rahat eivät riitä. Kävi kuitenkin ilmi, ettei kukaan tiennyt, mitä työttömyys maksaa tai edes sitä, mistä kaikki rahat tulevat."

Yleisestä hämmennyksestä huolimatta työryhmää vetänyt Huotari tarttui ideaan. Myös hän oli vakuuttunut uusien toimien tarpeellisuudesta.

"Näin miten ihmiset syrjäytyivät pitkän työttömyyden takia. Samalla alkoi usko loppua myös lyhyiden työllistämisten toimivuuteen", Huotari kertoo.

Kainuun maakuntakokeiluun idea ei ehtinyt, mutta Huotarin ja Okkosen "epäpyhä allianssi" jatkoi asian kypsyttelyä, ensin talkoopohjalta, sittemmin maakunnan tukemana. Näkökulmia on testattu työryhmässä, johon on kuulunut niin työvoimahallinnon, ammattijärjestöjen kuin työttömienkin edustajia. Nyt mukana ovat myös Kelan, työ- ja elinkeinoministeriön sekä valtionvarainministeriön edustajat.

Yksi heti alussa mukaan kutsutuista oli Kumppaniksi ry:n kehittämispäällikkö Tuomas Leinonen. Hän sovelsi Paltamoon menetelmäänsä, jonka avulla voi laskea sosiaalisten yritysten yhteiskunnallista kannattavuutta, ja totesi, että jos työttömistä kolmannes työllistyisi yksityiselle sektorille, niin loppujen työllistäminen maksaisi kunnalle yhtä paljon kuin nykyinen työttömyyden hoito.

"Työttömyys on yhteiskunnalle monin tavoin kalleinta, ihmisiä kun ei voi varastoida maksutta", Leinonen muistuttaa.

Tekemättömät työt esiin

Mutta mistä niitä töitä paltamolaisille löytyisi?

Alueen yrityksistä ja kunnan sosiaali- ja terveys- sekä ympäristöpuolelta, vastaa Laurikainen. Hänen mukaansa yrityksissä on paljon lyhytkestoisia töitä, jotka jäävät nyt tekemättä, kun vakituista tai pitkäaikaista työvoimaa ei haluta tai voida työnantajavelvoitteiden takia palkata.

Tähän rakoon hanke yrittää iskeä.

Käytännössä toimittaisiin näin: työtön paltamolainen menisi työvoimatoimistoon, joka tekisi työhönosoituksen niin sanotulle työväentalolle. Työväentalo puolestaan vastaisi hankkeen rahoista ja vuokraisi työvoimaa alueen yrityksille ja työllistäisi ihmisiä myös julkiselle sektorille. Niin kauan kuin ihminen olisi työväentalon palkkalistoilla, työnantajan velvoitteista vastaisi kunta.

"Työnhakijoilla olisi mahdollisuus osoittaa osaamisensa, ja työnantajalla taas mahdollisuus testata työntekijän sopivuus", Okkonen kuvaa.

Koska työntekijän voisi palkata lyhyemmäksikin ajaksi ja kokeilumielessä, työnantajan riski pienenisi ja tekemättömät työt tulisivat paremmin esiin, hän uskoo.

"Tavoitteena tietysti on, että tästä syntyisi uusia, pieniä palveluyrityksiä ja että nykyisetkin yritykset ottaisivat ihmiset lopulta pidempiaikaisesti töihin."

Yrityksissä tehtyjen pätkien lisäksi työnväentalo työllistäisi ihmisiä niin sanottuun kansalaistyöhön julkiselle sektorille tai järjestöihin. Työstä maksettu palkka olisi aina tukia suurempaa ja työehtosopimusten mukaista - ja kerryttäisi eläkettäkin. Kaupan päälle työllistyvät ihmiset saisivat vielä työterveyshuollon.

Lopulta kuntalaisten palkat poikisivat kunnalle verotuloja ja työllisyystöinä tehdyt ympäristötyöt parantaisivat kaikkien kuntalaisten asumismukavuutta, Okkonen listaa.

Elämäntavat remonttiin

Työn ja tekijöiden yhyttäminen ei suinkaan ole ainoa kainuulaisten tavoitteista. Puheissa vilahtelevat tiuhaan niin sanotut oheis- ja kerrannaisvaikutukset, joita odotetaan kosolti.

"Syrjäytymisen ehkäiseminen, ihmisten hyvinvoinnin ja oman elämän hallinnan paraneminen", Laurikainen listaa.

"Elämäntapamuutosten tuomat terveyshyödyt", Okkonen mainitsee.

"Tarpeellisuuden tunteen lisääminen", Huotari täydentää.

Tälläkin rintamalla tavoitteet ovat korkealla. Hankkeessa uskotaan, että työ olisi monelle avain todelliseen elämäntaparemonttiin: työrytmi säännöllistäisi työttömien elämän ja työyhteisö laajentaisi heidän elinpiirinsä. Työpaikkaruokailu ryhdistäisi ravinnon, ja tupakointikin vähenisi savuttomien työpaikkojen myötä. Terveyden lisäksi kohentuisi itsetunto.

”Joiltain osin tulokset saattaisivat tietysti näkyä vasta vuosikymmenten päästä, seuraavan sukupolven terveydessä”, Laurikainen toteaa.

Siitä huolimatta kustannussäästöjä odotetaan tältäkin puolelta. Laskelmien mukaan kuntalaisten terveys kohenisi niin, että terveysmenoja tulisi vuosittain arviolta kymmenen prosenttia eli reilut miljoona euroa vähemmän kuin nykyisin.

Arto Okkosen mielestä suunnitelmat ovat tässäkin mielessä niin kutkuttelevia, että vaatisi todellista rohkeutta olla aloittamatta kokeilua.

"Kansanterveyslaitos valmistelee yhdessä Kelan, sosiaali- ja terveysministeriön, Stakesin ja Helsingin yliopiston kanssa laajaa seurantatutkimusta, jossa selvitettäisiin hankkeen vaikutusta terveyteen ja ihmisten hyvinvointiin."

Töihin, kuntoutukseen tai eläkkeelle

Paltamon raitilla kysymys täystyöllisyydestä herättää varovaisia arvioita. Tunnelma tuntuu myönteisen odottavalta.

"Ensin ajattelin, että vähän höpö-hommaa, eihän se voi mitenkään onnistua. Sitten mietin, että kun ei nämä tilanteet täällä Pohjois-Suomessa ole ainakaan paranemaan päin, niin kyllä kannattaa kokeilla", Jouni Karppinen sanoo.

Karppisen linjoilla tuntuu olevan moni muukin kyläläinen. Konkreettista kokeilua kannatetaan, mutta toteutus hieman mietityttää. Eniten epäilyksiä herättää tarjolla olevan työn mielekkyys ja se, miten kaikki saadaan mukaan. Monelta kun epäillään säännölliseen päivätyöhön kuuluvien rytmien jo unohtuneen.

"Jos ei ole vuosiin ollut töissä, niin voi olla pikkusen opettelemista. Siinä voi olla pomot lujilla ja työntekijät lujilla ja tarvitaan varmaan kuraattoria ja terapeuttia", Karppinen tiivistää tuntoja.

Ja sitten on tietysti se perinteinen muutosvastarinta. Karppisen mielestä pakko voisi viedä monilta viimeisetkin työhalut.

Kunnanjohtaja Laurikainen tuntee kuntalaistensa huolet.

"Tarkoitus on, että kaikille tehdään heti alussa työkyvyn kartoitus. Sen perusteella työkykyiset ohjataan töihin tai koulutukseen, kuntoutusta tarvitsevat kuntoutukseen ja työkyvyttömät eläkkeelle. Se työn mielekkyys onkin sitten näkökulmakysymys."

Laurikaisen mukaan kunnan työttömistä arviolta kymmenen prosenttia on nyt oikeasti työkyvyttömiä mutta pyörii kortistossa, koska muutakaan paikkaa ei ole. Heidän kohdallaan työkyvyn kartoitus toisi lopun turhalle ja usein nöyryyttävälle kierteelle.

Mutta entä jos joku kaikista porkkanoista huolimatta kieltäytyy lähtemästä töihin?

"Silloin menetellään nykysäännösten mukaisesti eli tarjotusta työstä kieltäytyvä joutuu kolmen kuukauden karenssille ja lopulta toimeentulotuelle", Laurikainen kertoo.

Aatteellista ravistelua

Nyt Töitä kaikille -hankkeella on jo hallituksen viimesyksyisen budjettiriihen periaatteellinen siunaus. Jos toimiva malli löytyy, valtio on valmis sitoutumaan kokeilun osittaiseen rahoittamiseen vuosina 2009-2012. Hankkeen budjetti on seitsemän miljoonaa, joista pari miljoonaa olisi erityistä kokeilurahaa. Tarkennetut suunnitelmat on tarkoitus toimittaa ministeriöille huhtikuussa.

Nyt hiotaan vielä esimerkiksi hankkeen ja työvoimatoimiston työnjakoa sekä pelisääntöjä suhteessa avoimiin työmarkkinoihin. Samalla aloitetaan jo työpaikkojen kartoitus.

Suunnittelijat ovat tyytyväisiä ja toiveikkaita. Palaute on ollut hyvää, valtiosihteeri Raimo Sailasta myöten.

"Hänen kommenttinsa oli, että ette te tällä ainakaan mitään pahaa voi saada aikaiseksi", Tuomas Leinonen nauraa.

Kunnanjohtaja Laurikaisen mielestä aika on otollinen kokeilulle myös uuden hallituspohjan takia.

"Vaikka kyse onkin enemmän uusien mallien kehittämisestä, niin kyllähän tämä saatetaan kokea vanhan työvoimapolitiikan arvosteluna", Laurikainen myöntää.

Puuharyhmän mielestä periaatteellinen ravistelu ei ole pahasta. Leinonen muistuttaa, että kun tukisysteemi aikoinaan rakennettiin, se koski hyvin pientä osaa Suomen työikäisestä väestöstä. Vuosien ja vuosikymmenten aikana kerrokset ovat kasvaneet niin, että harva on enää selvillä kokonaisuudesta.

"Periaate on kaunis, mutta systeemin toimivuutta ei ole vuosien aikana ollenkaan kyseenalaistettu", Leinonen väittää ja uskoo, että kokeilu tervehdyttäisi suomalaista ajattelua.

Eli viimeinkin hyviä uutisia Kainuusta?

"Pitkällä tähtäimellä tämä voisi mullistaa koko valtakunnan työvoimapolitiikan", kunnanjohtaja Laurikainen uumoilee.

Aiotaanko Kainuussa mullistaa koko suomalainen työvoimapolitiikka?

"Jos kaikki työllistetään, niin pakko sieltä on joku vakanssi mullekin löytyä", paltamolainen Jouni Karppinen toteaa.

S-kauppias Timo Ylönen uskoo, että työllistymisen hyvät vaikutukset kertautuisivat kunnassa ja lähialueilla.

”Tuntuu hurjalta, että nyt työttömänä voi ansaita enemmän kuin töitä tekemällä”, Päivi Leinonen ja Eija Kevalainen pohtivat Paltamon Kirja- ja paperikaupassa.

Milma Kettunen

(Kehitys-Utveckling 1/08)

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Päivitetty 4.3.2008


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi