Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Swazimaa: Slummi siistiksi - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutiset maittain A-Z

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 4.3.2008

HYVIÄ UUTISIA AFRIKASTA?

Swazimaa: Slummi siistiksi

Suurin osa Swazimaan pääkaupungin slummialueesta Msunduzasta on vailla jätehuoltoa. Nyt asukkaille opetetaan jätteiden uudelleenkäyttöä ja kierrätystä - ja slummin siivousta.

Swazimaan pääkaupungin Mbabanen keskustasta nousee tie kaupungin vanhimmalle epäviralliselle asuinalueelle Msunduzaan. Tien varrella lojuu muovipusseja, olutpulloja, tölkkejä, ruoantähteitä ja rikki menneitä kotitaloustavaroita. Jyrkillä rinteillä jätteitä on pusikoissa läjittäin.

Msunduzassa yli puolet 16 000 asukkaan alueesta on vailla jätehuoltoa. Syynä on Mbabanen kaupungin varojen puute ja ennen kaikkea alueen vaikeakulkuisuus. Teitä ei jyrkimmillä rinteillä ole, ja jätekuljetusautoilla voi ajaa vain suurimmilla ja maastoltaan tasaisimmilla väylillä. Jotta jätehuollon saisi laajennettua kaikkien asukkaiden ulottuville, uusia teitä pitäisi rakentaa ja vanhoja kunnostaa.

Nyt useat msunduzalaiset hankkiutuvat jätteistä eroon omin konstein. Ne haudataan kuoppiin tai poltetaan. Perinteisillä kuoppakäymälöilläkin on liikaa käyttäjiä. Ne täyttyvät nopeasti, ja moni asukas tyhjentääkin sankovessansa jätekasaan.

Salo ja Mbabane yhteistyössä

Jäteongelma on yleinen Afrikan kaupungeissa, joissa länsimainen kulutuskulttuuri leviää eikä ympäristöhuolto ole kunnossa. Esimerkiksi kaupat syytävät asiakkailleen jokaisella ostosreissulla kymmeniä pieniä muovipusseja, jotka päätyvät kaduille, vesistöihin ja puihin hulmuamaan.

Osa Swazimaan jätteistä päätyy Mbabanen uudenaikaiselle kaatopaikalle. Jätteitä keräävät naiset, jotka lajittelevat metallia, lasia ja paperia uusiomateriaalia ostavia yrityksiä varten.

Lajittelu kaatopaikalla on tehokasta materiaalien kierrättämistä mutta vaarallista jätteenkerääjien terveydelle. Toisaalta se tuo jonkinlaista pohjaa jätehuollon kehittämiselle. Swazimaassa on muuhun Afrikkaan verrattuna varsin kehittyneet ympäristöstrategiat ja lainsäädännöt, mutta niitä ei ole varaa toteuttaa. Kustannusten siirtäminen saastuttajien vastuulle, kotitalouksille ja pienyrityksille, ei ole toiminut tarpeeksi tehokkaasti.

Periaatteessa kaikki swazimaalaiset joutuvat maksamaan kunnallispalveluja ja kehittämistä varten kerättävää veroa, mutta käytännössä sitä maksaa vain harva. Koska veroja ei kerry riittävästi palvelujen tuottamiseen, veroa maksavat tuntevat itsensä petetyiksi.

Vähäinen jätehuolto kohdistetaan pääkaupungin keskustaan ja virallisille asuinalueille, jolloin köyhimmät asukkaat jäävät paitsi julkisista palveluista. Heidän elinympäristönsä kurjistuu.

"Vaikka koko Msunduzassa olisi jätehuoltopalveluja, alue tuskin olisi roskaton", Turun ammattikorkeakoulun kestävän kehityksen koulutusohjelman projektipäällikkö Jari Hietaranta sanoo. Ammattikorkeakoulu on tehnyt vuodesta 2004 alkaen pitkälti jätehuoltoon ja kierrätykseen keskittyvää ympäristökasvatusta Environmental Health Education Project (EHEP) -hankkeessa.

Projekti on osa Suomen Kuntaliiton rahoittamaa Salon ja Mbabanen kaupunkien yhteistyötä, ja sen aikana on kehitetty Mbabanen ympäristöhallintoa erityisesti jätehuollon ja ympäristötilanteen raportoinnissa. Msunduzan aluella on kohennettu ympäristöterveyttä koulutuksen avulla.

 Yhteistyö konkretisoituu myös Mbabanen torin laidalla, jonne nousee jäteneuvontapiste kaupunkilaisille. Se sai alkunsa, kun Mbabanen saastumista valvovan yksikön johtaja Ellen Matsenjwa oli tutustunut suomalaiseen jäte- ja kierrätysneuvontaan Turussa.

Valistusta erityisesti lapsille

Swazimaan jätehuollon erityshaasteita ovat muovin kierrätys ja uusiokäyttö sekä ongelmajätteiden keräys ja käsittely. Naapurimaassa Etelä-Afrikassa ongelmajätteitä käsitellään, mutta Swazimaan ympäristölainsäädäntö kieltää jätteiden viennin.

Ruohonjuuritasolla suurimmat kompastuskivet ovat tiedon puute ja ihmisten asenteet. Muutos on vaikeaa, vaikka tiedetään, että jätteet aiheuttavat terveydellisiä ja ympäristöllisiä ongelmia.

"Kun aloimme opettaa jätteiden uudelleenkäyttöä ja kierrätystä, asukkaat kysyivät minulta, mitä sinä tuosta hyödyt", msunduzalainen ympäristöaktiivi Futhie Shabangu sanoo.

Hän ja muut hankkeen vapaaehtoiset järjestävät Msunduzan kouluissa ympäristöaiheisia aamunavauksia, rakentavat komposteja ja kokoavat vanhoista autonrenkaista "rengaspuutarhoja", sillä lapset ovat ympäristökasvatusprojektin erityiskohteena.

Lapset osallistuvat innokkaasti myös katujen siivoustalkoisiin, joihin aikuisia on ollut vaikea saada mukaan. Jätettä on niin paljon ja hajallaan, ettei jäljestä tule kovin näkyvää, mutta siivouksella on silti perustelunsa. Se on käytännön ympäristökasvatusta ja herättää asukkaat ajattelemaan, voisiko Msunduza joskus olla roskaton. Tehokkainta katujen siivous on ollut Cleanest Community -kilpailun aikaan, jolloin siistein Mbabanen alue on palkittu.

Jätetuloja orpojen koulutukseen

Ympäristökasvatusprojekti aikoo hakea uutta rahoitusta, jonka turvin se keskittyisi nimenomaan jätehuollon kannattavuuteen yhteisön kannalta. Ajatus on, että jätehuoltoa vailla oleville alueille perustettaisiin kierrätysjätteen keräyspisteitä. Myyntituloilla tuettaisiin msunduzalaisten orpojen koulunkäyntiä. Kierrätykseen kelpaamattoman jätteen keräämistä vauhditettaisiin viikoittaisilla jätekuljetuksilla, josta kukin kotitalous maksaisi yhden Etelä-Afrikan randin (noin kymmenen senttiä).

Uusi järjestelmä voisi luoda onnistuessaan melko omavaraisen yhteisöjätehuollon mallin, mutta vaatii yhteisöltä kykyä päätöksiin ja luotettavaan varainhallintaan.  

Msunduzan ympäristö kaipaa jatkossakin siivoamista. Projektissa pyritäänkin valistamaan aikuisia esimerkiksi naisryhmien kautta. Suurena haasteena on nimenomaan se, miten aikuiset saadaan talkoisiin siistimmän elinympäristön puolesta.

Leena Antila

Kirjoittaja on kestävän kehityksen koulutusohjelman projektikoordinaattori Turun ammattikorkeakoulussa.

(Kehitys-Utveckling 1/08)

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Päivitetty 4.3.2008


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi