Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Naapuriapua: Tanskan malliin - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutiset maittain A-Z

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 4.3.2008

NAAPURIAPUA

Tanskan malliin

Kehitysyhteistyön määrärahojen korkea osuus bruttokansantulosta (bktl) toi Tanskalle toisen sijan viimevuotisessa Commitment to Development Indexin listauksessa. Sillä mitataan avunantajien sitoutuneisuutta kehitysmaiden tukemiseen. Ykkössijan vei jälleen Hollanti.

CDI-indeksin kuudella muulla osa-alueella (kauppa, sijoitukset, maahanmuutto, ympäristö, turvallisuus, teknologia) Tanskan sitoutuneisuutta pidettiin vain keskinkertaisena taloudellisesti kehittyneiden maiden ryhmässä. Indeksi muodostetaan seitsemän osa-alueen keskiarvosta.

Tänä vuonna Tanska aikoo käyttää kehitysyhteistyöhön 1,93 miljardia euroa eli 0,80 prosenttia bruttokansantulostaan. Prosenttiluku on yhä maailmanlaajuisesti korkea, vaikka se on  laskenut reippaasti vuoden 2001 huikeasta 1,03:sta. Vuonna 2005 bktl-osuuden piti nousta 1,25 prosenttiin. Mukaan oli laskettu ulko- ja ympäristöministeriön yhteiselle ”ympäristö, rauha ja vakaus” -ohjelmalle suunnitellut määrärahat, mutta ohjelma lakkautettiin vuonna 2003.

Määrärahojen bktl-osuuden selvä laskeminen sisältyy kehitysyhteistyön uusiin linjauksiin, joita marraskuussa 2001 valtaan noussut hallituskoalitio asetti voimaan. Kehitysyhteistyön yleistavoitteena on pysynyt köyhyyden vähentäminen.

Pääministeri Anders Fogh Rasmussenin hallitus on vakuuttanut alenevasta kehityssuunnasta huolestuneille, ettei se päästä bktl-osuutta laskemaan 0,80 prosentista. Kannanotto sisältyy muun muassa Tanskan kehitysyhteistyön viralliseen suunnitelmaan vuosille 2008-2012.

Afganistan tärkeä kohdemaa

Ohjelmamaiden määrä on laskettu kuuteentoista. Niistä kymmenen on Afrikassa, neljä Aasiassa ja kaksi Latinalaisessa Amerikassa. Painopiste on selkeästi vähiten kehittyneissä ja köyhissä maissa.

OECD:n kehitysyhteistyökomitea DAC suositteli viimevuotisessa arviossaan Tanskaa laatimaan ”johdonmukaisen strategisen kehyksen” osallistumisestaan hauraiden valtioiden auttamiseen.

Vuosien 2008-2012 suunnitelmassa hallitus lupaa lisätä ponnistelujaan hauraiden valtioiden vakauttamiseksi. Pääkohteena on Afganistan. Sille on korvamerkitty 27 miljoonaa euroa vuodessa vuoteen 2012 asti. Luku ei sisällä rahoja, jotka kansalaisjärjestöt käyttävät Afganistanissa.

”Kasvava kehitysapu (Afganistanille) sovitetaan yhteen Tanskan laajentuneen sotilaallisen läsnäolon kanssa Helmandin maakunnassa. Lisävaroja ohjataan siviili- ja sotilastoimintojen koordinointiin sikäli kuin turvallisuustilanne antaa siihen aihetta”, vuosien 2008-2012 suunnitelmassa todetaan.

Muita hauraita kohdemaita ovat Irak, Sudan ja Zimbabwe.

Vuodelle 2009 valmisteilla olevassa ”Afrikan rauhan puolesta” -ohjelmassa tullaan painottamaan työtä ”laajasti ymmärretyn alueellisen yhdentymisen” jouduttamiseksi, hallitus on päättänyt.

Kansalaisjärjestöt ovat arvostelleet sitä, että kehitysyhteistyötä on viime vuosina kytketty aiempaa tiiviimmin toimintaan ”uutta terrorismia” vastaan. Kokoomateoksessa The Reality of Aid 2006 kerrotaan, että Tanska on vaatinut kehitysyhteistyön ehtona muiden muassa Keniaa, Nigeriä ja Indonesiaa osallistumaan terrorisminvastaiseen taisteluun.

Kahdenväliselle työlle yli puolet

OECD:n DAC-komitea antaa tunnustusta Tanskalle sen kehitysohjelmien laaja-alaisuudesta. Kussakin ohjelmamaassa kahdenvälinen apu keskittyy kahdelle tai kolmelle Tanskan vahvalle osaamisalueelle.

Työ hiv/aidsia vastaan kuuluu painopisteisiin. Vuonna 2006 Tanska päätti merkittävästi lisätä sen määrärahoja. Vuoteen 2010 mennessä niiden on määrä nousta yhteensä 130 miljoonaan euroon.

Myös ”hyvä hallinto, demokratia, ihmisoikeudet” -kokonaisuuden painotusta on äskettäin lisätty. Aluillaan on yhdeksän uutta tämän alan ohjelmaa, joihin on varattu 150 miljoonaa euroa.

Ilmaston, energian ja ympäristön elementtejä pyritään sijoittamaan köyhyyden vähentämisen strategioihin ja sopiviin kohtiin Tanskan sektoriohjelmissa. Tanskalaiset ovat alkaneet analysoida, miten esimerkiksi maataloushankkeet parantavat heidän yhteistyökumppaniensa kykyä sopeutua ilmastonmuutokseen.

Tanskan nykyinen hallituskoalitio on luopunut nyrkkisäännöstä, jonka mukaan määrärahoja ohjataan yhtä paljon kahdenväliseen ja monenkeskiseen kehitysyhteistyöhön. Kahdenvälisen toiminnan osuutta on laajennettu monenkeskisen kustannuksella. Tämä merkitsee erkaantumista avunantajien yleisestä suosituksesta.

Sen sijaan avun sitomattomuutta koskevan suosituksen Tanska on pitkän vitkuttelun jälkeen ottanut todesta. Elintarvikeavun sitominen hankintoihin Tanskasta on lopetettu tästä vuodesta lähtien. Vain sekaluotto-ohjelman vuotuiset 40 miljoonan euron määrärahat pysyvät sidottuina.

Kehitysyhteistyötä tekeville kansalaisjärjestöille hallituskoalitio on asettanut uuden vaatimuksen. Järjestöjen hankkeiden tuen ehdoksi asetettiin vuonna 2006 viiden prosentin omarahoitusosuus. Vuonna 2007 se nostettiin kymmeneen prosenttiin.

Juhani Artto

(Kehitys-Utveckling 1/08)

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Päivitetty 4.3.2008


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi