
Thaimaan pääministeri Surayud Chulanont luovutti tammikuussa kansalaisuuspaperit 212:lle maan lounaisissa Ranongin ja Phang-ngan maakunnissa asuvalle merimustalaiselle eli mokenille. Kansalaisuuden myötä mokenit pääsevät muun muassa valtion terveys- ja koulutuspalvelujen piiriin.
“Haluan teidän kaikkien olevan ylpeitä siitä että olette thaita”, Surayud sanoi. Samalla hän lupasi, että myöhemmin kansalaisuuden saa uusi ryhmä mokeneita.
Sadat Andamaanien meren saarilla elävät mokenit ovat tähän saakka olleet ilman isänmaata, sillä he eivät ole pystyneet osoittamaan syntyneensä Thaimaassa tai asuneensa siellä vähintään kymmentä vuotta. Viranomaiset ovat myös vaatineet thain kielen osaamista.
Mokenit nousivat kuuluisuuteen vuoden 2004 tsunamin yhteydessä. Lähes kaikki mokenit selvisivät hengissä, sillä he käsittivät tuhoaallon tulevan, kun merivesi laski maanjäristyksen jälkeen nopeasti. Surinin saarilla mokenit auttoivat lukuisia matkailijoita turvaan ja olivat ensimmäisinä pelastamassa veden varaan joutuneita.
Tsunamin tuhottua Surinin mokenien kevytrakenteiset asujaimistot useimmat heistä sijoitettiin leireihin lähes sadan kilometrin päähän mantereelle. Ranongin Koh Lao -saaren mokenit jäivät aluksi kokonaan avun ulkopuolelle, minkä jälkeen koordinoimaton valtion, yritysten ja järjestöjen apu sai aikaan pahoja ristiriitoja yhteisön keskuudessa.
Julkisen painostuksen vuoksi Thaimaan hallitus alkoi vuonna 2005 selvittää mokenien ja muiden etnisten vähemmistöjen kansalaisuusongelmaa. Kansalaisuuden vastineeksi maakuntaviranomaiset ovat vaatineet mokeneita asumaan uusissa kylissä kaukana rannasta, jos he haluavat palata takaisin saarille.
Toisen luokan kansalaisia
Mokeneita elää Thaimaan alueella 400-500, minkä lisäksi heitä on Myanmarissa pari-kolmetuhatta. Perinteisesti he ovat olleet merten kulkureita ja asuneet joko veneissä tai rantaveteen paalujen päälle rakennetuissa bambumajoissa. Elanto on hankittu meren antimista kalastamalla tai sukeltamalla. Mokenit palvovat meren henkiä ja pitävät metsää paholaisten asuinpaikkana.
“Parin vuosikymmenen aikana suurin osa Thaimaan mokeneista muutti asumaan Surinin ja Koh Laon saarille. Samalla he tulivat riippuvaisemmiksi kulutustarvikkeista ja moottoriveneiden polttoaineesta”, kertoo Chulalongkornin yliopiston tutkija Narumon Arunothai. “Osa kalastajista toimii matkailuyritysten venekuskeina ja sukellusoppaina, mutta monet ovat joutuneet työskentelemään epäinhimillisissä oloissa thaimaalaisilla kalastuslaivoilla”.
Viime vuonna Intian viranomaiset pidättivät parikymmentä Koh Laon mokenia ja kalastuslaivan thaikapteenin Nikobaarien saarten lähellä Intian aluevesille tunkeutumisen vuoksi. Koska mokeneilla ei ollut kansalaisuutta, thaiviranomaiset eivät tehneet mitään heidän vapauttamisekseen.
Andamaanien meren kansoja tutkineen Narumonin mukaan mokenit ovat vain yksi Thaimaan merimustalaisryhmistä. Phuketin ja Phang-ngan maakunnissa elää noin 2500 morklenia, joiden kieli on lähellä mokenien kieltä. Morklenit ovat asuneet pysyvissä kylissä jo yli vuosisadan ja saaneet Thaimaan kansalaisuuden. Useimmat morkleneista ovat nykyään buddhalaisia.
Noin 4000 urak lavoyta muodostavat suurimman merimustalaisryhmän. Myös he ovat pitkälti sulautuneet thaikulttuuriin ja saaneet kansalaisuuden. Urak lavoyt elävät Phuketin, Krabin ja Satunin maakuntien rannikkokylissä ja saarilla. Heidän kielensä poikkeaa enemmän mokenien kielestä ja on lähempänä malaijin kieltä. Millään kolmesta kielestä ei ole kirjoitusasua.
Timo Kuronen
Kirjoittaja on Thaimaassa asuva vapaa toimittaja.