Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Köyhyys pitää lapset poissa koulusta - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Globaalikasvatus: Koulutus kaikille (3.2011)

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna

Köyhyys pitää lapset poissa koulusta

Kymmenet miljoonat lapset kehitysmaissa ovat koulutuksen sijaan töissä, kadulla tai kotona auttamassa perhettään. Syy on yksinkertainen – köyhyys.

Koulutus Tansaniassa. ESACS-koulun viisivuotiaiden kirahvi-luokka, Dar es Salaam. Kuva: Tiina KirkasViisivuotiaiden luokka tansanialaiskoulussa. (Kuva: Tiina Kirkas)

Viime vuosina yhä useampi kehitysmaiden lapsi on päässyt kouluun esimerkiksi lukukausimaksujen poistamisen ansiosta. Silti edelleen noin joka kymmenes lapsi ei pääse peruskouluun. Suurin osa heistä elää Länsi- ja Etelä-Aasiassa tai Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.

Koulutus on paitsi ihmisoikeus, myös yksi parhaista tavoista vähentää kehitysmaiden köyhyyttä. Kouluttamaton ihminen kärsii usein työttömyydestä, syrjäytymisestä, köyhyydestä ja sairauksista. Koulutettu ihminen sen sijaan pystyy vaikuttamaan omaan elämäänsä, saa helpommin töitä ja pystyy osallistumaan yhteiskunnan toimintaan ja sitä kautta koko maan kehitykseen.

Vähemmistöt jäävät pois koulusta

Suurimpia syitä siihen, miksi lapset eivät kehitysmaissa pääse kouluun, on köyhyys, jonka vuoksi koulunkäynti keskeytyy tai jää kokonaan väliin.

Jos vanhemmat ansaitsevat vain muutaman euron päivässä, ovat koulumaksut ja koulutarvikkeet usein liian kalliita. Moni lapsi joutuu myös käymään töissä elättääkseen perhettään. Myös köyhyyden aiheuttamat sairaudet, konfliktit ja luonnonkatastrofit pitävät kehitysmaissa lapset poissa koulusta.

Koulutuksen saantia vaikeuttaa myös epätasa-arvo. Monissa kehitysmaissa tyttöjen koulutusta ei arvosteta, vaan heidän oletetaan jäävän auttamaan kotitöissä tai avioituvan nuorina.

Tyttöjen koulutus olisi kuitenkin erittäin tärkeää, sillä koulutetut tytöt menevät naimisiin myöhemmin ja saavat lapsia vähemmän. He myös pystyvät huolehtimaan tietojensa ansiosta lapsistaan paremmin ja lähettävät myös heidät kouluun.

Tyttöjen lisäksi myös monien vähemmistöjen, kuten alkuperäiskansojen edustajien, on vaikea päästä kouluun.

Etenkin  vammaiset jäävät usein koulutuksen ulkopuolelle, sillä heille ei ole tarjolla erityisopetusta, jo pelkästään koulurakennuksiin pääseminen on esimerkiksi liikuntavammaisille vaikeaa ja usein vammaisuus on myös niin suuri häpeä, että lapset mieluummin piilotetaan. Joidenkin arvioiden mukaan vain muutama prosentti kehitysmaiden vammaisista käy koulua.

Intialainen 14-vuotias Kaushalya Kumari kantoi ennen hiilikuormia työkseen. Nyt hän opiskelee entisille lapsityöläisille tarkoitetussa koulussa. Katso video:

Luokat paisuvat

Silloin, kun lapset kehitysmaissa pääsevät kouluun, koulutuksessa on usein monia puutteita. Valtiolla ei ole välttämättä varaa rakentaa paisuviin suurkaupunkeihin uusia kouluja, opettajista ja välineistä on pulaa, luokat ovat liian suuria ja opetus kehnoa.

Esimerkiksi Afrikassa sijaitsevassa Malawissa keskimääräisellä peruskoululuokalla on 36–120 oppilasta per opettaja.

Ongelmien seurauksena myös oppimistulokset ovat huonot. Miljoonat lapset pääsevät peruskoulusta ilman, että he osaavat lukea, kirjoittaa tai laskea kunnolla. Huonon opetuksen lisäksi syynä on usein myös aliravitsemus, joka vahingoittaa oppimiskykyä pysyvästi.

Esimerkiksi Malawissa ja Sambiassa yli kolmasosa kuudesluokkalaisista ei osaa lukea sujuvasti.

Aakkoset roikkuvat lastenkodin luokkahuoneen katosta Nakurussa, Keniassa. (Kuva: Laura Rantanen)Moni afrikkalaislapsi ei opi koulussa edes perustason lukutaitoa. Aakkoset roikkuvat lastenkodin luokkahuoneen katosta Nakurussa, Keniassa. (Kuva: Laura Rantanen)

Aserahoilla lapset kouluun

Lasten koulunkäyntiä voidaan lisätä melko yksinkertaisin keinoin. Esimerkiksi Burundissa peruskoulun aloittajien määrä kolminkertaistui, kun koulumaksut poistettiin. Myös ilmaisten aterioiden tarjoaminen voi olla keino saada lapset kouluun. Maksujen poistaminen voi johtaa luokkahuone- ja opettajapulaan lasten rynnätessä kouluun, joten on tärkeää, että myös resurssit ovat kunnossa.

Koulutuksen edistämiseksi tehdään jatkuvasti työtä myös kansainvälisesti. Universaalin peruskoulutuksen saavuttaminen on yksi YK:n vuosituhattavoitteista, joiden tarkoituksena on vähentää köyhyyttä kehitysmaissa.

Tavoitteena on, että vuonna 2015 kaikki maailman lapset pääsevät kouluun ja tyttöjä ja poikia on koulussa yhtä paljon. Samaan tähtää myös YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unesco Education for All -tavoitteellaan.

Käytännössä tavoite ei kuitenkaan etene sovittua vauhtia ja on mahdollista, että tavoitteita ei saavuteta. Yksi syy on rahoituksen puute. Unescon mukaan tarvitaan noin 11,4 miljardia euroa vuodessa lisää, jotta köyhissä maissa voitaisiin järjestää kaikille koulutus.

Summa saataisiin rikkaissa maissa kasaan samalla summalla kuin käytetään kuuden päivän sotilasmenoihin.

Teija Laakso, Anna-Kaisa Hiltunen / maailma.net

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Tämä dokumentti

Päivitetty 17.9.2012


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi