Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Uskontoa ei voi erottaa kehityksestä Afrikassa - Ulkoasiainministeriö: Global.finland

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
flickr facebook
reuna
Uutiset, 27.4.2009

Uskontoa ei voi erottaa kehityksestä Afrikassa

Jokaisessa uskonnossa on kehitystä haittaavia ja edistäviä aineksia. Mutta usein on vaikeaa erottaa, mikä on yleensä kulttuurin ja mikä pelkästään uskonnon vaikutusta.  

Sveitsiläinen Beat Dietschy vaimoineen. Kuva: Jarmo Kulonen Sveitsiläinen Beat Dietschy (vasemmalla) kuului seminaarin puhujiin. Kuva: Jarmo Kulonen

Näin todettiin monessa puheenvuorossa Suomen Lähetysseuran viime viikolla järjestämässä Uskonto ja kehitys -seminaarissa Helsingissä. 

Uskontoa ei voi mitätöidä

Suomalaisen kehitysmaatutkimuksen uranuurtaja professori Marja-Liisa Swantz korosti puheenvuorossaan, että uskontoa tärkeänä pitävää ihmistä ei voi lähestyä tavalla, jossa uskonnon merkitys mitätöidään.

”Koska uskonto on tärkeää afrikkalaisille, silloin se on olennainen asia myös heidän maansa kehityksessä ja ulkopuolisten pitää ottaa se huomioon”, Swantz totesi.

Afrikassa perinteinen uskonnollisuus tarkoittaa lähinnä kristillisyyttä, islamia tai luonnonuskontoa. Kehitystavoitteisiin pitää Swantzin mukaan pyrkiä perinteet huomioiden. Paljaimmillaan kyse on siitä, kuinka tuoda raha mukaan kehitystyöhön niin, ettei se tuhoa kulttuuria.

Tuhoutuuko afrikkalainen kohteliaisuus?

Swantzin mukaan kehitykselle annetaan edelleen sisältö ja tavoitteet länsimaisesta arvomaailmasta käsin. Avunsaajamaat mukautuvat tähän taloudellisista syistä.

Lähetys- ja kehitystyön historiassa tehdyistä virheistä voidaan ottaa paljon opiksi.

Swantz kysyy, mitkä afrikkalaiset ydinarvot ovat parhaillaan tuhoutumassa tämän päivän kehitystyön menetelmien vuoksi. Ja vastaa:

”Yhteishenki, kohteliaisuus, anteliaisuus ja toisten huomioon ottaminen ovat uhattuina.”

Kehitys myös mielekkyyttä

Ghanalainen fil.tri Charles Kessey on tutkinut uskonnon ja kehityksen suhdetta Suomen Lähetysseuran toiminnassa Etiopiassa, Namibiassa ja Senegalissa. Kuva: Jarmo KulonenGhanalainen fil.tri Charles Kessey on tutkinut uskonnon ja kehityksen suhdetta Suomen Lähetysseuran toiminnassa Etiopiassa, Namibiassa ja Senegalissa. Kuva: Jarmo Kulonen

Uskonnon rooli Afrikan kehityksessä vaikuttaa tuoreen tutkimuksen valossa myönteiseltä.

”Ainakin kristinuskolla on paljon myönteisiä vaikutuksia”, toteaa ghanalainen filosofian tohtori Charles Kessey.

Hän on tutkinut uskonnon ja kehityksen suhdetta Suomen Lähetysseuran toiminnassa Etiopiassa, Namibiassa ja Senegalissa.

Kehitys määritellään tutkimuksessa ihmisten elinolojen parantumiseksi sekä elämän merkityksellisyyden lisääntymiseksi ilman paikallisille tärkeiden arvojen polkemista. Kehityksen tulee tapahtua niin, että paikalliset itse vaikuttavat ja päättävät sen suunnasta.

Uskonto tarkoittaa Kesseyn tutkimuksessa kristinuskoa, sillä tutkimuskohteena on Lähetysseuran toiminta, joka alkoi Namibiassa 1870, Etiopiassa 1969 ja Senegalissa 1974.

”Ilman kirkkoa ei kehitystäkään”

Kessey kysyi 180 afrikkalaiselta uskonnon ja kirkon roolista.

Namibiassa sata prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että uskonto ja kehitys kuuluvat maan historiassa erottamattomasti yhteen. ”Ilman (kristillistä) kirkko ei olisi kehitystäkään”, vastattiin.

Etiopiassa vastaava luku oli 99 ja Senegalissa 95 prosenttia.

Namibiassa uskonnolla on ollut erityisen iso rooli. Myös Etiopiassa ja Senegalissa kirkot ovat monin tavoin vieneet yhteiskunnallista kehitystä eteenpäin. Ensimmäiset koulut ja sairaalat ovat Afrikassa usein syntyneet kirkon työn kautta.

Uskonnot yhteistyössä

Esimerkkinä Etiopiasta Kessey mainitsee Lähetysseuran tukeman kirkon aids-työn, jonka yhdessä projektissa 70 aids-orpoa on saanut hoitoa ja muuta tukea: päässyt kouluun, hankkinut ammatin tai opiskelu- tai työpaikan. 

”Pienellä rahallisella panoksella on saatu paljon hyvää aikaan”, Kessey toteaa.

Senegalissa kirkko on onnistunut muun muassa uskontojen vuoropuhelua edistävässä vesiprojektissa, jossa muslimit ja kristityt työskentelevät ja hyötyvät kehityksestä yhdessä. Myös kirkon varainhankinta, majatalon ylläpito ja säästöohjelma, tuottaa toimivia malleja.

Uskontojen yhteistyöstä (kristityt ja muslimit) on hyvin toimivia malleja myös Etiopiassa.

Teksti: SLS / Sari Lehtelä

Suomen Lähetysseura on yksi ulkoministeriön kymmenestä kehitysyhteistyön kumppanuusjärjestöstä. Vuonna 2008 Suomen Lähetyseura sai ulkoministeriöltä tukea 6,2 miljoonaa euroa kehitysyhteistyöhankkeidensa toteuttamiseen. Järjestön omarahoitusosuus hankkeista on 15 prosenttia.

 

 

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Tämä dokumentti

Päivitetty 27.4.2009


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi