Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Veden tuskanhuuto Kiinassa - Ulkoasiainministeriö: Global.finland

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 29.4.2008

Veden tuskanhuuto Kiinassa

Ympäristötietoisuus on nousussa, sanoo ympäristöjärjestön johtaja Ge Yun.

Arvostettu ympäristöasiantuntija Ge Yun valmistui juristiksi Kiinassa ja tutki väitöskirjatyössään kansalaisyhteiskunnan roolia Kiinan demokratiaprosessissa. Kuva: Sirpa PietiläArvostettu ympäristöasiantuntija Ge Yun valmistui juristiksi Kiinassa ja tutki väitöskirjatyössään kansalaisyhteiskunnan roolia Kiinan demokratiaprosessissa. Kuva: Sirpa Pietilä

Kiina kamppailee jättiläismäisten ympäristöongelmien kanssa. Erityisinä huolenaiheina ovat vesistöjen saastuminen ja puute makeasta vedestä. Jo 70 prosenttia Kiinan järvistä ja joista on saastuneita ja lähes kolmannes niin raskaasti, ettei niiden vettä voida käyttää edes kasteluun tai teollisuuden käyttöön.

Pintavettä on maassa vähän ja siitäkin vain kolme prosenttia on kelvollista juomavedeksi. Kaupunkien alla olevasta pohjavedestä 90 prosenttia on saastunutta, mikä muodostaa merkittävän terveysuhan, sillä suurin osa kaupunkien asukkaista käyttää sitä juomavetenään.

Surullinen esimerkki maan ympäristökatastrofeista on maan suurin makean veden allas, Taihu-järvi, joka on pahoin saastunut ja sinilevien valtaama. Järven rannalla sijaitsee ”pikku-shanghaiksi” kutsuttu Wuxin kaupunki, joka kuormittaa järveä laskemalla siihen suoraan kaiken jätevetensä käsittelemättömänä. Kaupungin hanavesi ei ole enää juomakelpoista ja kaupoissa myytävän pulloveden hinta on lyhyessä ajassa seitsenkertaistunut.

Vesivarojen kannalta huolestuttavaa on myös Tiibetin ylängön jäätiköiden häviäminen. Jäätiköt toimivat valtavina makean veden vesitorneina ja niitä lähteenään käyttävien jokien vaikutusalueella elää 40 prosenttia maapallon asukkaista.

Ympäristökysymykset koskettavat kaikkia

”Ympäristön tilaa enemmän maan johtajien huomion vievät suurprojektit, kuten valtavien vesivoimaloiden rakentaminen sekä Yangtze-joen virtaussuunnan muuttamishanke”, sanoo Ge Yun, Luoteis-Kiinassa toimivan Xinjiang Conservation Fund -ympäristöjärjestön johtaja. Järjestö on keskittynyt veden saastumiseen ja veteen liittyviin oikeuksiin sekä tutkinut, miten paikallisyhteisöjä voidaan auttaa ekosysteemien suojelutyössä. Gen mukaan ympäristötietoisuus on nousemassa: suuri yleisö on kokenut yhteyden ympäristön ja päivittäisen elämän välillä ja alkaa ymmärtää sen merkityksen.

sitaatti Kiinan ympäristö on hajoamispisteessä.”

Apulaisministeri Pan Yue, SEPA (State Environmental Protection Administration) China Dailyssa 4.7.2007

Gen mukaan ympäristöasioihin on havahduttu myös päättäjien tasolla. Veden saastumista pyritään ehkäisemään lainsäädäntöä kehittämällä. Tänä vuonna voimaan astui uusi laki veden saastumisen valvonnasta ja ennaltaehkäisystä. Saastuneeseen veteen liittyvien ongelmien ratkaisu sekä puhtaan juomaveden turvaaminen on myös nostettu maan tärkeimmiksi ympäristökysymyksiksi.

”Kiinalaiset luottivat pitkään siihen, että valtio huolehtii ympäristökysymyksistä. Nyt on pikkuhiljaa ymmärretty, että myös yksilöillä on vaikuttamismahdollisuus. Yleisön osallistuminen edistää demokratiaa ympäristöä koskevassa päätöksenteossa”, Ge painottaa.

Ympäristöjärjestöillä riittää haasteita

Kiinassa on lukuisia kiireellisiä ympäristökysymyksiä, joihin tulisi puuttua mahdollisimman pian. Maassa toimivien ympäristöjärjestöjen määrä on kasvanut viime vuosina huomattavasti. Tuloksia saadakseen järjestöjen on tehtävä tiivistä yhteistyötä viranomaisten kanssa.

”Tällä hetkellä suurin haaste työssäni on saada järjestömme toiminta mahdollisimman tehokkaaksi. Olennaista on löytää sopiva sisäänpääsy ongelmien ytimeen. Sitä kautta toivon saavamme merkittävämmän roolin käytännön toiminnassa”, Ge pohtii.

Gen havaintojen mukaan myös Kiinassa toimivat monikansalliset yhtiöt välittävät entistä enemmän maineestaan ympäristökysymyksiin liittyen. Osa ottaa jo itse aktiivisesti yhteyttä järjestöihin ja kertoo esimerkiksi parannuksista jätevesiensä hoidossa.

Kaupunkilaiset vieraantuneita luonnosta

Ge vietti Suomessa kolme ja puoli vuotta väitöskirjaansa tehdessä. Hän näki ison eron suomalaisten ja kiinalaisten suhteessa ympäristöönsä. Hän oli positiivisesti yllättynyt siitä, että suomalaiset elävät yhä kuin osana luontoa.

Kiinassa tilanne on toinen. Moni asuu suurissa kaupungeissa, joissa lapset eivät näe luontoa lainkaan. Moni kaupunkilaislapsi ei ole koskaan nähnyt perhosta. Luontoon on lähdettävä matkojen päähän.

”Koen, että meillä Kiinassa olisi paljon opittavaa suomalaisilta. Minuun teki vaikutuksen se, että monet ihmiset poimivat itse marjoja ja sieniä metsästä. Ihailen myös suomalaisten jo rutiiniksi muodostunutta tapaa lajitella jätteensä.”

Sirpa Pietilä

Kirjoittaja on ympäristökysymyksiin perehtynyt toimittaja.

Ge Yun puhui Helsingissä 24. huhtikuuta 2008 Vesi- ja ympäristöseminaarissa, jonka järjestivät Suomen AEPF-toimikunta ja Maan ystävät ry.

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Tämä dokumentti

Päivitetty 28.4.2008


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi