Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Señior Portillon iso urakka - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Julkaisut: Kehitys-Utveckling / Artikkelit

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 17.5.2000

Señior Portillon iso urakka



Uusi presidentti lupaa nostaa Guatemalan jaloilleen ja
lopettaa armeijaa suojelevan rankaisemattomuuden kulttuurin

Guatemalan 200 000 kuollutta vaatineen sisällissodan julmuudet ovat vielä selvittämättä. Kansanmurhasta syytetty entinen diktaattori istuu kuitenkin parlamentin puhemiehenä, ja hänen perustamansa puolueen ehdokas presidentinpalatsissa. Populistisen presidentin onkin nyt täytettävä sitoumuksensa tarttua vakaviin ongelmiin. Merkkejä poliittisen kulttuurin muutoksista on jo näkyvissä.

Tammikuun 21. päivän iltana tänä vuonna Guatemalassa tapahtui kummia. Isossa poliisioperaatiossa pidätettiin nykyisiä ja entisiä sotilaita, joiden epäillään murhanneen piispa Juan José Gerardin. Gerardi hakattiin kuoliaaksi vuoden 1998 huhtikuussa, vain kaksi päivää sen jälkeen, kun hän oli esitellyt julkisuuteen arkkipiispan ihmisoikeusviraston tutkimuksen, joka syytti Guatemalan asevoimia sisällissodan aikaisista julmuuksista.

Murhan tutkimukset ovat muistuttaneet lähinnä sirkusta. Tapauksen tiimoilta on pidätetty henkilöitä talon keittäjästä piispan ystävän koiraan, ja vahvin teoria murhan syyksi on ollut homoseksuaalien välinen mustasukkaisuus. Ihmisoikeusjärjestöt ovat kuitenkin koko ajan olleet vakuuttuneita siitä, että murhan motiivit ovat poliittisia ja tekijät löytyvät armeijasta. Guatemalassa olevat YK:n edustajat ovat syyttäneet asevoimia murhan tutkimusten estämisestä.

Gerardin tapauksesta on tullut Guatemalan ihmisoikeusrikosten symboli. Niin kauan kuin piispan murhaaja kulkee vapaana, maassa vallitseva rankaisemattomuuden kulttuuri ei voi muuttua.

Gerardin murhasta epäiltyjen pidättäminen tapahtui vain viikko sen jälkeen, kun maan uusi presidentti Alfonso Portillo oli vannonut virkavalansa. Hänen vaalilupauksiinsa kuului selvittää tämä rikos, jota hän kutsui "kansalliseksi häpeäksi". Toistaiseksi ei tiedetä, tapahtuivatko pidätykset puhtaasti poliittisten paineiden vuoksi, vai onko tapauksen tutkinnassa todella löytynyt uusia todisteita asevoimien syyllisyydestä.

Mutta jo sotilaiden pidättäminen on merkki uudesta kulttuurista Guatemalassa.

Populistipresidentin vaikea tehtävä

Portillo on ristiriitainen henkilö ja aito populisti: entinen vasemmistosissien sympatisoija, myöhemmin kristillisen keskustapuolueen jäsen, sitten Guatemalan pahamaineisimman diktaattorin, Efraín Ríos Monttin perustaman oikeistopuolueen presidenttiehdokas ja viimein murskavoitolla valittu presidentti.

Portillo on luvannut tarttua maata repivään rikollisuuteen, köyhyyteen ja kansan kahtiajakoon. Hän on sanonut sitoutuneensa vuoden 1996 rauhansopimukseen. Sen ei ollut määrä ainoastaan lopettaa Väli-Amerikan pisin ja julmin sisällissota, vaan myös leikata valta maata todellisuudessa hallinneilta asevoimilta, suitsia kalvava korruptio, lopettaa tuomioistuinlaitoksen mädännäisyys ja päättää rankaisemattomuuden kulttuuri sekä palauttaa satojen vuosien ajan riistetyille maya-intiaaneille heidän ihmisoikeutensa. Portillo on ottanut itselleen ison tehtävän.

Ihmisoikeusjärjestöt eivät ole vakuuttuneita Portillon vilpittömyydestä. Ne muistuttavat, että hän edustaa puoluetta ,Guatemalan tasavaltalaisrintamaa, jonka perustajaa kenraali Ríos Monttia pidetään syyllisenä kansanmurhaan.

Ríos Montt oli Guatemalan diktaattori vuosina 1982-83, jotka olivat 36-vuotisen sisällissodan julmimmat. Hän taisteli poltetun maan taktiikalla vasemmistosissejä vastaan, ja kehitti "kivääreitä ja papuja"-ohjelman, joka antoi köyhille intiaaneille ruokaa, kunhan he vastikkeeksi liittyivät armeijan ylläpitämiin puolisotilaallisiin partioihin. Muutaman vuoden aikana armeija tappoi kymmeniätuhansia ihmisiä, kokonaisia kyliä naisineen ja lapsineen raiskattiin, kidutettiin ja poltettiin.

Entisen diktaattorin yllätyksellinen paluu

Kaikkiaan sisällissota vaati 200 000 ihmisen hengen. YK:n johtaman totuuskomission selvitysten mukaan heistä 83 prosenttia oli intiaaneja, ja armeija todettiin syylliseksi 93 prosenttiin rikoksista.

Guatemalan politiikka on kuitenkin täynnä yllätyksiä, niin myös kansan tahto. Ríos Monttin johtaman puolueen presidenttiehdokas sai joulukuun vaaleissa murskavoiton kaikissa maakunnissa - myös niissä missä hänen poltetun maan taktiikkansa teki suurinta tuhoa. Ríos Montt itse, 73-vuotias ääriprotestantti, koki vähän aikaa sitten poliittisen uudelleensyntymisen. Hänet valittiin parlamenttiin, ja on nyt sen puhemies.

Hänen vanhuuden päiviään haitannee kuitenkin se, että Nobelin rauhanpalkinnon saanut maya-intiaani Rigoberta Menchú vei viime joulukuussa Espanjassa oikeuteen Guatemalan sisällissodan aikaisia rikoksia. Menchú ja muutamat ihmisoikeusjärjestöt syyttävät Ríos Monttia ja seitsemää muuta sisällissodan aikaista kenraalia tai sotilasjohtajaa kansanmurhasta, terrorismista ja kidutuksista. Esimerkin ja innoituksen syytteeseen on antanut Chilen entisen diktaattorin Augusto Pinochetin tapaus.

Ríos Monttin loistetta himmentää myös se, että hänen valtakautensa rikoksia tulee päivänvaloon jatkuvasti. Tammikuussa joukko antropologeja löysi 1980-luvun alun joukkohaudasta 50 naisen, lapsen ja vanhuksen ruumiit.

Muutokset merkit näkyvät hallituksessakin

Satoja joukkohautoja on yhä löytymättä, ja niiden mukana tuhansia salaisuuksia paljastumatta. Mutta eittämättä Guatemalassa näkyy myös muutoksen merkkejä. Sellaisena voi pitää uuden hallituksen kokoonpanoa, jossa on mukana vanhoja ihmisoikeusaktivisteja. Lisäksi presidentti Portillo lupasi nimittää siviilin puolustusministeriksi, mikä olisi ennenkuulumatonta Guatemalassa. Merkkejä ovat myös pidätykset piispa Gerardin tapauksessa, sekä syytteet Espanjassa sodanaikaisia kenraaleita vastaan.

Mikään näistä ei olisi voinut tapahtua vielä muutama vuosi sitten. Onkin syytä toivoa, että Guatemalaa niin monen muun Latinalaisen Amerikan maan tapaan rasittava rankaisemattomuuden kulttuuri alkaa rakoilla, ja että ihmisoikeuksia viimein aletaan kunnioittaa.

Liikaan optimismiin ei silti ole syytä. YK:n tuore Guatemala-raportti kertoo, että rauhansopimuksen velvoitteet maanomistuskiistojen ratkaisusta, intiaanien oikeuksista tai oikeuslaitoksen ja armeijan siivoamisesta laahaavat kaukana jäljessä aikataulusta. Väkivalta pitää maata kourissaan entistä tiukemmin, ja erot köyhien ja rikkaiden välillä syvenevät päivä päivältä.

Jaana Kanninen

Kirjoittaja on Yleisradion radiouutisten toimittaja.

17.05.2000

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Päivitetty 17.5.2000


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi