Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Vierailulla kumppanin luona: Tarja Halonen Tansaniassa - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Julkaisut: Kehitys-Utveckling / Artikkelit

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 3.3.2003

Vierailulla kumppanin luona: Tarja Halonen Tansaniassa



Katariina Laurila-Shambwe

Presidentti Tarja Halonen kävi ensimmäisellä valtiovierailullaan Tansaniassa. Siellä hän kehotti afrikkalaisia valtionjohtajia kuuntelemaan kansalaisiaan, sillä "sieltä löytyy tieto oikeanlaiseen kehitykseen".

Oli lähes itsestään selvää, että yksi presidentti Tarja Halosen valtiovierailuista kohdistuisi Tansaniaan, joka on Suomen pitkäaikaisin kehitysyhteistyökumppani. Presidentti ja hänen puolisonsa, valiokuntaneuvos Pentti Arajärvi vierailivat Tansaniassa 4.-7. helmikuuta presidentti Benjamin Mkapan kutsusta.

Tansanian ja Suomen suhteet ovat erittäin lämpimät ja juontavat juurensa jo vuosikymmenten taakse. Suomen ensimmäiset kehitysyhteistyöprojektit käynnistyivät Tansaniassa jo 1970-luvulla. Tansania on yksi suurimmista avunsaajista, esimerkiksi viime vuonna Suomen kehitysapu Tansanialle oli noin 12,4 miljoonaa euroa.

"Suomen rahallinen apu Tansanialle on oman mittapuumme mukaan merkittävä, vaikka osuutemme Tansanian kehitysavusta ei ole kahtakaan prosenttia. Tämä havahdutti minut pohtimaan, mitenköhän avunantajien välinen koordinaatio toimii. Ja miten suuri osa tansanialaisten arjesta menee eri avunantajien kanssa käytäviin neuvotteluihin ja raporttien tekemiseen", Halonen sanoi.

Hänen mielestään vierailun tärkeimpiä keskustelunaiheita olivat juuri kehitysapu ja Suomen kehitysyhteistyösopimuksen jatkaminen Tansanian kanssa. Suomi avustaa Tansaniaa erilaisten projektien ja sektoriohjelmien kautta, jotka tukevat tansanialaisten pyrkimyksiä vähentää köyhyyttä ja luoda demokraattinen ja ihmisoikeuksia kunnioittava valtio. Suomi tukee myös ympäristönsuojelua ja niin sanotun hyvän hallinnon luomista.

Tansania on myös suomalaisten kansalaisjärjestöjen harjoittaman kehitysyhteistyön suurin kohdemaa. Halonen uskoo kansalaisjärjestöjen työhön. Hänen mielestään niiden kautta voidaan tukea esimerkiksi paikallista yritystoimintaa.

"Usein juuri kansalaisjärjestöt voivat aloittaa ensimmäisenä oudolla alueella. Valtio tukee niitä, ja kun kokemus karttuu, paikan päälle voi mennä suurempienkin projektien kanssa. Minulla on kolmenkymmenen vuoden kokemus kansalaisjärjestötoiminnasta, ja olen nähnyt sekä huonoja että hyviä - onneksi enemmän hyviä - hankkeita."

Ja onhan Tansanian ja Suomen välille virinnyt viime vuosina myös pienimuotoista kaupallista yhteistyötä. Joka vuosi Tansaniassa käy yli 600 suomalaista turistia.

Pumpputehdas ja perinteisä tansseja

Halosen nelipäiväinen vierailuohjelma oli tiivis ja monipuolinen. Viralliseen ohjelmaan kuuluivat tapaaminen Tansanian presidentti Mkapan kanssa ja vierailu Sansibarin saarella, jossa Halonen tapasi Sansibarin presidentin Amani Karumen.

Kehitysavun antajat jäädyttivät apunsa saarimaalle, kun syytökset vuoden 2000 vaalivilpistä johtivat verilöylyyn. "Jos Sansibarin toukokuun vaalit sujuvat hyvin, Suomi voi taas jatkaa kehitysyhteistyötä", Halonen totesi.

Turistien määrä Sansibarilla on pudonnut terrorivaroitusten vuoksi. Neilikan hinta on myös laskenut, joten Halosen mukaan maalla on paljon tasapainottelemista budjetin kanssa. "Vierailumme Sansibarille oli sekä Tansanian kaksipilarisen järjestelmän kunnioittamista että myös pieneltä osaltamme todistus siitä, että hengissä tultiin pois."

Virallisten keskustelujen ohessa Halonen ehti tutustua myös muutamaan Dar es Salaamissa toimivaan suomalaisyritykseen. Edeltäjistään poiketen presidentin ohjelmaan ei kuulunut yhtään varsinaista kehitysyhteistyöprojektia vaan hän kävi suomalaisissa yrityksissä, jotka ovat jossakin vaiheessa saaneet rahoitusta Suomen kehitysavusta.

Tällainen on esimerkiksi Taniran pumpputehdas Dar es Salaamissa, joka perustettiin Finnidan pienellä apurahalla ja yksityispääomalla. Se on vuodesta 1991 tuottanut pumppuja ja varaosia Tansaniassa toimiville vesihuoltoprojekteille.

Yksi Taniran omistajista on Vammalan Konepaja, joka vastaa kokonaan yhtiön pumpputuotannosta ja tuotteiden toimituksesta. Se on myös koko hankkeen "isä". Kun Maailmanpankki järjesti vuonna 1985 testauskilpailun käytössä oleville pumpuille, voiton vei Vammalan Konepajan kehittämä matalakaivopumppu. Pian yhtiö olikin jo asettautunut Afrikan maaperälle.

" Aina mietitään, millä tavalla saadaan yrityksiä kaikkein köyhimpiin maihin, todella köyhiin. Jokainen tietää, ettei niihin mitään suurta ryntäystä ole. Vammalan Konepajan pumpputehdas on hyvä esimerkki yrityksestä, joka jatkoi Tansaniassa toimintaansa senkin jälkeen, kun valtiontuki heille loppui", Halonen sanoi.

Presidentin virallista vierailuosuutta piristivät tanssinäytös, jossa daressalaamilaiset tanssijat esittivät rumpujen säestäminä perinteisiä tansseja, ja kiertoajelu Sansibarin vanhassa kivikaupungissa. Presidenttiparille oli lisäksi varattu aikaa myös Tansaniassa asuvien suomalaisten tapaamiseen.

Afrikka kärsii globalisaatiosta

Valtiovierailun virallisen osuuden jälkeen presidenttipari matkasi Arushaan Pohjois-Tansaniaan, jossa presidentti Halonen avasi kansainvälisen työjärjestö ILO:n maailmankomission aluekokouksen.

Avauspuheessaan Halonen huomautti Helsingin Sanomien (7.2.03) mukaan, että Afrikka on pääosin sivussa globalisaatiosta, ja jos globalisaatio sitä koskettaa, seuraukset ovat tuhoisat. "Afrikan kohdalla voidaan puhua jonkinlaisesta käänteisestä globalisaatiosta, deglobalisaatiosta", Halonen sanoi HS:n mukaan.

Arushan-kokousta johti presidentti Mkapa, joka jakaa puheenjohtajuuden Halosen kanssa. He tapasivat edellisen kerran tammikuussa samankaltaisissa merkeissä, silloin ILO:n talousfoorumissa Sveitsissä.

ILO:n maailmankomission tehtävänä on löytää keinoja globalisaation sosiaalisten ongelmien ratkaisemiseksi. Tärkeitä päämääriä ovat muiden muassa köyhyyden poistaminen, sosiaalinen oikeudenmukaisuus, tasa-arvo ja työllisyys.
"Kehottaisin afrikkalaisia valtiojohtajia kuuntelemaan kansalaisiaan. Sieltä se tieto löytyy oikeanlaiseen kehitykseen", Halonen sanoi.

Kokouksen jälkeen hän vieraili Arushassa sijaitsevassa Ruandan kansanmurhan YK-tuomioistuimessa. Vuoden 1994 kansanmurhassa sai surmansa arviolta 800 000 tutsia ja maltillista hutua. Ruandan tuomioistuin on ensimmäinen kansainvälinen tuomioistuin, joka langetti tuomion kansanmurhasta, ja Halonen ensimmäinen valtionpäämies, joka vieraili tuomioistuimessa.

"Vierailumme näytti selkeästi lisäävän tuomioistuimen työtekijöiden motivaatiota jatkaa tärkeää työtään. Vierailu oli myös tärkeä siksi, että tänä vuonna Suomen yhteisvastuukeräyksen teemana on ihmisoikeudet."

Presidentin ohjelman Arushassa kruunasi vierailu Itä-Afrikan yhteisön EAC:n pääkonttoriin. Itäisen Afrikan yhteisö perustettiin vuonna 1999, ja sen tarkoituksena on muodostaa myöhemmin EU:n kaltainen unioni Afrikkaan.

Viimeisenä vierailupäivänään presidentti Halonen ja valiokuntaneuvos Arajärvi tutustuivat Serengetin luonnonpuistossa sijaitsevaan Ngorongoron kraateriin ja alueella asustavaan maasaiheimoon.

Kehitys - Utveckling 1/03

03.03.2003

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Päivitetty 3.3.2003


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi